"On vähän löylyn lyömä" - Tällaista on suomalainen tyhmyys

Tyhmyys saattaa olla myös hauskaa ja vapauttavaa. Sen ajatuksen suomalaisesta tyhmyydestä kirjan kirjoittanut Heini Kilpamäki haluaisi välittää lukijoilleen.

– Tyhmyyttä on turha hävetä, koska se on meissä kaikissa! Suomalainen tyhmyys on hauskaa, se on vastarintaa vakavuutta, järjestelmällistä ja jähmeää kohtaan, Kilpamäki sanoo.

Kilpamäki valottaa kirjassaan Suomalaisen tyhmyyden ylistys hölmöyden historiaa Suomessa 1800-luvulta lähtien. Hän päätyi tyhmyyden tutkijaksi vahingossa.

– Etsin materiaaleja kulttuurihistorian graduuni ja törmäsin 1800-luvun pilalehteen nimeltä Matti Meikäläinen. Huomasin, että aineistosta olisi vaikka mihin.

Pohjoinen kansamme kärsi pitkään hieman tyhmän maineesta. Kilpamäki kirjoittaa, kuinka 1900-luvun alkupuolella suosiossa olleet rotuteoriat lokeroivat suomalaiset vähä-älyisinä pidettyjen mongolien rinnalle.

Myös suomalaiset ovat aina naureskelleet toistensa tyhmyydelle. Sitkeässä olevien stereotypioiden mukaan pohjalaiset esiintyvät maailmanomistajan elkein, lappilaiset ja kainuulaiset ovat masentuneita juoppoja, karjalaiset tunteikkaita lörppöjä, tamperelaiset suoraan Kummelista ja turkulaiset muuten vain omahyväisiä, kirjassa listataan.

Kännitoilailut suomalainen erikoisuus

Kilpamäki löysi suomalaisesta tyhmyydestä muutamia erityispiirteitä.

– Humalahuumori on sellainen juttu, jota ei kaikissa maissa ymmärretä. Kaikkialla ei tajuta, mitä hauskaa kännissä olemisessa tai humalassa hölmöilyssä on.

Lisäksi suomalainen tyhmyys näyttää tiivistyneen miehiin.

– Suomalaisesta tyhmyydestä puhuttaessa puhutaan usein juuri miehen tyhmyydestä. Se on mielenkiintoista, Kilpamäki pohtii.

Myös populaariviihteen hassut hölmöt ovat yleensä miehiä, kuten Uuno Turhapuro, Kummeli-hahmot ja Duudsonit.

– Tyhmyys naurattaa eri syistä. Huumorin huojennusteorian mukaan on voimaannuttavaa nähdä, kun joku toimii normien ja lakien vastaisesti. Meillä on arjessamme erilaisia pidäkkeitä, jotka estävät meitä toimimasta ehkä niin hullusti kuin päähänpistoissamme haluaisimme, Kilpamäki sanoo.

– Järkevästi toimiminen on aina tiettyjen ohjeiden ja normien noudattamista ja keskitien kulkua. Voi olla, että tyhmyri eksyy siltä tieltä ja löytää jonkun reitin, jota kukaan ei ole vielä löytänyt!

Tyhmä sananlaskuissa

– On vähän löylyn lyömä. (Evijärvi, 1934)
– Se on niin tyhymä, joka on tynnyrisä kasonnu ja pruntin reijästä ruokaa annettu. (Hailuoto, 1933)
– Son puusta puonnu ja vähän säikähtäny. (Rovaniemi, 1933)
– Viina se viishanki tyhymäksi tekkee. (Rovaniemi, 1933)
– Ei ole ketään kotona. (trad.)
– Sillä on niin kovin vähän lakin alla. (Evijärvi, 1933)
– Kyllä sen ei ole kaikki kamarit lämpösillä. (Ruovesi, 1936–37)
– Sitä tehesä on päässy vesi välhin. (Rovaniemi, 1933)
– Kyll paljoo puuttuu, ko järkee puuttuu. (Ulvila, 1933)

Lähde: Heini Kilpamäki: Suomalaisen tyhmyyden ylistys (Atena, 2014)

Millaisia muita sanontoja tyhmyydestä tiedät? Ei ole inkkarit kanootissa eikä penaalin terävin kynä? Kerro parhaimmat sutkautukset kommentoimalla tätä juttua!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.