Onko tässä mitään järkeä? – Lääkärit ja potilaat ajavat keskittämisasetuksen vuoksi Keski-Suomesta peräkanaa Tampereelle sydänläppäasennukseen

Keski-Suomessakin paljon porua aiheuttanut erikoissairaanhoidon keskittämisasetus ei ole tuottanut Suomen kunnille kuin enintään vähäisiä säästöjä, mutta lisännyt joissakin sairaanhoitopiireissä kustannuksia. Kuntaliiton mukaan keskittämisasetus on eräs suuri tekijä kuntien viime vuoden talousahdingossa. Alun alkaen keskittämisasetuksen piti säästää jopa 300 miljoonaa euroa.

Keskittämisasetuksen tarkoitus oli keskittää vaativia leikkauksia suuriin sairaaloihin, kuten esimerkiksi syöpäleikkauksia yliopistosairaaloihin. Asetus tuli voimaan vuoden 2018 alusta, ja viimeiset siirtymäajat päättyivät viime heinäkuun lopussa.

Keski-Suomessa keskittämisasetus on nostanut joidenkin joidenkin toimenpiteiden kustannuksia

Esimerkiksi sydämen niin kutsutut TAVI-läppäasennukset, eli katetrin kautta asennettavat aorttaläppäleikkaukset on keskitettävä yliopistosairaaloihin. Keski-Suomessa käytäntö on johtanut siihen, että potilaat lähetetään Tampereelle, mutta aorttaläpän asennuksen tekevät samat keskisuomalaiset kardiologit, jotka olisivat operoineet potilaan Keski-Suomessakin.

– Ajamme potilaan kanssa peräkanaa Tampereelle, jossa hoidamme nämä keskisuomalaiset potilaat, sisätautien ylilääkäri Kai Nyman hymähtää.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen näkee kuitenkin esimerkiksi TAVI-asennusten keskittämisen järkevänä, koska yliopistosairaaloissa on päivystysvalmius avosydänleikkauksiin mahdollisten ongelmien ilmetessä.

 

 

Kuntaliitto kysyi kuntien ja kuntayhtymien johdolta viime syksynä erikoissairaanhoidon keskittämisen tuomista säästöistä. Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento kertoo, että tulos oli se, että keskittämisasetus on tuonut säästöä kaivatun lähes 300 miljoonan sijaan vain noin 10 miljoonaa euroa.

– Monessa kuntayhtymässä menot ovat sen sijaan kasvaneet, Vuorento toteaa.

Viime vuonna kahdella kolmesta Suomen kunnasta tilinpäätös painui negatiiviseksi. Kuntataloutta heikensi erityisesti kilpailukykysopimus, mutta Vuorennon mukaan myös erikoissairaanhoidon keskittäminen. Tämä johtui siitä, että hallitus leikkasi jo ennakolta kuntien valtionosuuksia, kun se odotti keskittämisasetuksesta saatavan suuria säästöjä. Vuorennon mukaan leikkaukset olivat noin 90 miljoonaa euroa.

– Tämä epärealismi saatavista säästöistä on ollut yksi merkittävä syy siihen, että kunnat ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin, Vuorento ihmettelee.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo, että tänä keväänä Kuntaliitto tiedusteli sairaanhoitopiireiltä ja kuntayhtymiltä, miksi menot nousivat niin paljon.

Punakallion mukaan vastauksena kerrottiin, että muun muassa keskittämisasetus johti menolisäyksiin kuntayhtymissä, kun sen sijaan, että yksiköitä ja työntekijöitä olisi vähennetty, pyrittiinkin tekemään enemmän leikkauksia, jotta saavutettaisiin keskittämisasetuksen vaatimia toimenpiderajoja. Sairaanhoitopiirit kertoivat menojen nousseen myös sosiaalipäivystyksen vaatimien lisäpanostusten vuoksi.

Hallitushuhujen mukaan joidenkin poikkeusten saaminen keskittämisasetuksen olisi paraikaa neuvottelupöydällä. Ollaanko siis keskittämisasetusta muuttamassa, STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen?

– En halua ottaa kantaa, kun hallitusneuvottelut ovat kesken, Kumpulainen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .