Onko yksityisyytesi vaarassa verotoimistossa, poliisilaitoksella ja terveysasemalla? Selvitimme, voiko Jyväskylässä hoitaa arkaluontoisia asioita ilman, että muut kuulevat

Voihan avokonttori! Läheisellä tuolilla istuva rouva haukottelee. Ääni kuuluu selvästi. Jonkun vaatteet kahisevat.

Samaan aikaan miesasiakas kertoo muutaman metrin päässä olevalla palvelupisteellä asiaansa verovirkailijalle.

Jyväskylän verotoimistossa on kevään aikana poistettu entiset asiointikopit ja korvattu ne kolmella tiskipalvelupisteellä. Vuoroaan odottavat istuvat niiden takana kuin u-kirjaimen muotoisessa katsomossa. Tunnelma huoneeseen astuessa on jokseenkin kiusallinen. Musiikki ei soi, jokainen odotustilassa lausuttu sana on julkinen.

Vartija seisoo asiointitiskien läheisyydessä. Joku mies kertoo vartijalle, miksi hän asioi mieluummin täällä kuin verkossa. Ilmastointi hurisee.

– Ennen täältä selvisi alle tunnissa, kun oli neljä erillistä huonetta, jonne kutsuttiin, mies kertoo sen verran äänekkäästi, että ainakaan asiointitiskillä olevan asiat eivät kuulu vuoroaan odottaville noin kymmenelle ihmiselle.

Jyväskyläläinen hierontayrittäjä Sirkku Lahtinen kertoo kaipaavansa yksityisyyttä, että saisi puhua asioitaan rauhassa.

– Enää täällä ei myöskään ole omaa koppia yrittäjille. Tila on kylmän oloinen, ankea ja pelkistetty, hän sanoo.

Verohallinnon asiakaspalvelujohtaja Marja Koskimäki myöntää, että asioiden kuuluminen muiden korville voi heidän tiloissaan tällä hetkellä olla kiinni siitä, muistaako asioidessaan kuiskata. Verohallinto kuitenkin on järjestelmällisesti korvannut toimipisteissään koppeja avotiskeillä, kun asiakasmäärä ovat laskeneet ihmisten siirtyessä yhä enemmän verkkoasiointiin. Toimistosta on pyritty luomaan akustisesti sellainen tila, että ääni asiointitiskeiltä ei kuuluisi, ja tilanteen vaatiessa akustisia elementtejä ollaan Koskimäen mukaan myös valmiita lisäämään.

– Ajattelimme, että tämä olisi toimiva kokonaisuus ja että kopeista luopumalla pystymme palvelemaan asiakkaat hyvin. Erillisissä kopeissa oli omat turvallisuushaasteensa. Toki mietimme myös asiakkaan yksityisyydensuojaa, toimitilojen kustannuksia ja palvelutarpeita. Katsoimme myös mallia muilta viranomaisilta, ja tällainen avotilamalli oli silloin trendinä.

Palautetta asiasta on tullut vain vähän, yksittäisiä. Koskimäen mukaan olisi vaikeaa ja kallista luoda tiloja, joista ei kuulu yhtään mitään.

Hän ei usko, että täydellisen yksityisyyden takaaminen olisi verohallinnon velvollisuus. Tärkeintä on, että asiakkaat tiedostavat ja näkevät sen, että muut saattavat kuulla. Tällöin heillä on mahdollisuus mainita asiasta virkailijalle ja sitten siirtyä vaikkapa palveluhuoneeseen.

– Jyväskylässäkin on palveluhuone, jonne pääsee ajanvarauksella, hän sanoo.

 

Myös poliisin löytötavara-asioiden palvelupisteellä ja infossa on testikäyntimme aikaan varsin hiljaista. Asiointikoppien edessä odottaessa kaikki tilassa puhutut asiat kuulee selvästi, mutta sillä hetkellä kopissa asioivan henkilön asiat eivät kuitenkaan kuulu odotustilaan.

Infotiskiltä kuitenkin kuuluu erään asiakkaan mainitsemia ihmisten nimiä ja hetken päästä tilassa raikuu tarkka kuvaus nuoren naisen vappuna kadonneesta Kånken-repusta.

Kopitkaan eivät kuitenkaan aina takaa yksityisyyttä. Jollakin on kova ääni, toinen kuiskaa.

– Kun asioin täällä viimeksi, kuulin kun yhdessä kopissa tehtiin rikosilmoitusta salakuvaamisesta. Kerroin poliisille, jonka kanssa asioin, että kuulin toisten asioita, kertoo kopissa asioinut nainen.

Tien toisella puolella, Poliisin lupapalveluissa, vaikuttaa siltä, että asiointikopit ovat aivan äänieristetyt. Odotustilaan ei kuulu pihaustakaan.

Keskustan terveysasemalla tapaamamme Jasmina Larosei kuitenkin kertoo juuri lupapalveluissa asioidessaan kuulleensa selvästi, mitä viereisessä kopissa puhuttiin.

– Olin hakemassa passia, mutta olin unohtanut henkilökorttini. Jotenkin nolotti, kun tiesin muidenkin kuulevan vastaukseni tunnistekysymyksiin kuten mitkä ovat äitini nimet ja mikä on syntymäpaikkani, hän kertoo.

Myöskään keskustan terveysaseman äänieristystä Larosei ei pidä riittävänä. Juuri testikäynnillämme siellä asioikin kovaääninen mies, jonka käynti sermein suojatulla luukulla ei jää täysin yksityiseksi.

Laroseille on jäänyt mieleen myös vierailu keskussairaalan päivystyksessä, jossa hän mietti, kuulevatkohan ihmiset hänen asiansa ohuen oven läpi. Juuri terveysasiat ovat niitä, joita hän vähiten haluaisi muiden kuullen jutella.

Keski-Suomen TE-toimisto Jyväskylän Vapaudenkadulla vaikuttaa niin sanotulta trendikkäältä avokonttorilta värikkäine penkkeineen ja sermeineen. Työntekijä käy asiakkaan kanssa keskellä toimistoa läpi jotakin, ilmeisesti ei kovin salaista, asiaa.

Tilassa on kuitenkin myös useita suljettuja palveluhuoneita. Hyvältä näyttää.

Neljä palveluhuoneista kuitenkin on ylhäältä avoimia ja niihin on osittainen näköyhteys kuvioidun lasioven läpi.

Yhdessä niistä keskustelevat virkailija ja ulkomaalaisella aksentilla puhuva asiakas. Puheet kuuluvat penkeille valitettavan selvästi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .