Opettaja Juuso Korhonen ei kosketa oppilaitaan – luottamus rakentuu joka päivä kuulumisia kyselemällä

Jyväskyläläinen yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Juuso Korhonen, 27, on saattanut joskus heittää oppilaan kanssa ylävitoset. Yleensä kättä paiskataan ilmassa oppilaan aloitteesta, mutta Korhonen voisi kuvitella tarjoavansa kättä esimerkiksi hyvä koulusuorituksen merkiksi.

Juuri muuta fyysistä kosketusta oppilaiden kanssa Uuraisten koulukeskuksessa opettava Korhonen ei koe tarpeelliseksi.

– Mielestäni esimerkiksi halaaminen ei ole luontevaa opettajan ja oppilaan välillä. Hämmentyisin, jos joku oppilas tulisi halaamaan minua kesken koulupäivän. Olen vastaavasti miettinyt, miten ahdistavalta kosketus voisi oppilaasta tuntua, hän toteaa.

 

Kevätjuhlaan halaaminen Korhosen mielestä esimerkiksi sopii, mutta silloinkin aloitteen tulee hänen mielestään tulla oppilaalta. Varsinkin, jos yhteistyö ei jatku enää seuraavana lukuvuonna, voisi hyvästiksi halaaminen olla Korhosesta lämmin tapa toivottaa hyvää jatkoa.

Erikoistilanteessa Korhonen voisi koskettaa oppilaan olkapäätä saadakseen tämän huomion. Se voisi olla tarpeen esimerkiksi ulkona oppilaiden nujutessa tai kiusaamistilanteessa. Luokkahuoneessa yleensä Korhosen mukaan riittää, että esimerkiksi kumartuu tai kyykistyy oppilan pöydän viereen istuvan oppilaan tasolle.

– Välimatka liittyy mielestäni molemminpuoliseen kunnioitukseen oppilaan ja opettajan välillä.

 

Oppilaan ollessa surullinen tai allapäin Korhonen lähtisi ensisijaisesti purkamaan tilannetta sanallisesti kysymällä, miten menee ja haluatko jutella. Joskus hän on lähtenyt oppilaiden pyynnöstä mukaan välitunnin koripallopeliin. Pelatessa henkilökohtaisten rajojen rikkominen ja koskettaminen on hänen mukaansa luontevaa.

– Luottamusta rakennetaan olemalla läsnä oppilaiden arjessa ihan joka päivä. Pyrin kysymään oppilaiden kuulumisia jatkuvasti ja luomaan näin luokkaan turvallisen ilmapiirin. Siksi en näe, että koskettaminen toisi juuri lisäarvoa tilanteeseen, jossa yritän lohduttaa tai saada oppilaan avautumaan.

 

Oppilaiden ulkonäköä Korhonen ei yleensä kommentoi, vaikka luokkahuoneesta saattaakin kuulua yhtä jos toista opettajan ulkonäöstä. Korhonen pyrkii kiittämään kehuista ja jättämään aiheen sikseen. Hän ei halua ruokkia luokassa ulkonäkökeskeistä ajattelua.

– Hyvistä suorituksia ja viisaista sanoista kehun oppilaita päivittäin. Joskus luokkaan on tullut tuttuja oppilaita kädet ja kasvot aivan moottoriöljyn peitossa. Tällöin olen saattanut vitsailla, että mitäs menninkäisiä sieltä saapuu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .