Opetusalan johtajat mielipidekirjoituksessa: Emme tunnista kriisiä koulutuksessa

Kunnissa tehdään hyvää työtä varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä, toimialajohtajat kirjoittavat.

Hallitus ajaa maksutonta pedagogista varhaiskasvatusta.

Varhaiskasvatukseen osallistumisella on tutkimusten mukaan merkitystä tulevien oppimistulosten ja elämänpolun kannalta kaikille lapsille, mutta erityisesti niiden perheiden lapsille, jotka hyötyisivät eniten varhaiskasvatukseen osallistumisesta: Perheet, joilla on sosiaalisia tai muita perheeseen ja vanhemmuuteen liittyviä ongelmia tai joissa kotona lapsia hoitavalla äidillä ei välttämättä ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa johon palata.

Varhaiskasvatus on todennäköisesti näille perheille käytännössä maksutonta jo nyt. Myös nykyiset perhetukijärjestelmät suosivat matalammin koulutettujen vanhempien jäämistä kotiin hoitamaan lapsiaan.

Näin ollen varhaiskasvatuksen maksuttomuuden etu tosiasiallisesti kohdistuu niille perheille, joilla on varaa maksaa varhaiskasvatuksesta. Jos uudistuksen tarkoituksena on saada varhaiskasvatuksen piiriin ne lapset, jotka siitä erityisesti hyötyisivät, on asiaa katsottava suurempana kokonaisuutena.

Julkisuudessa nousee toistuvasti esille, kuinka suomalainen perusopetus on pilattu. Laskusuuntaa on nähtävissä kansainvälisissä oppimisseurannoissa. Kunnissa on otettu käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka linkittyy vahvasti lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen.

Uusi opetussuunnitelma ei ole laskeneiden tulosten takana, sillä sitä ei oltu otettu edes käyttöön mittausajankohtana.

Sen sijaan kunnissa on suunnitelmallisesti lähdetty uudistamaan opetuksen käytäntöjä ja oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuudessa tarvittavaan osaamisen haasteeseen.

Opetushenkilöstöä koulutetaan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Osaava ammattilaisten joukko on opetuksen laadun ylläpitäjä ja jatkuvan kehittymisen lähde.

Perheiden ja lasten ongelmien moninaistumisesta tulee kantaa huolta. Heikoimmin pärjäävistä tulee pitää huolta.

Varhainen puuttuminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras ratkaisu tähän pulmaan tarttumiseen. Siksi valtion tulee kiinnittää huomiota perusrahoituksen riittävyyteen ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Pudokkuusvaarassa olevat oppilaat on tunnistettava varhaisessa vaiheessa ja heille on pystyttävä tarjoamaan riittävän kattavaa tukea oppimiseensa ja kehitykseensä. Tämä vaatii eri hallinnonalojen yhteistyötä ja kohdennettua resursointia erityisesti yläkouluikäisiin nuoriin.

Suomen Kuntaliiton sivistystoimen toimialajohtajien verkoston jäsenet edustavat kuntia, joiden alueella asuu puolet Suomen lapsista. Toimialajohtajat ottivat viime kokouksessaan kantaa julkisuudessa esitettyihin huolenilmauksiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilasta.

Edellä oleviin aiheisiin vedoten sivistystoimen toimialajohtajat toteavat, että kunnissa tehdään hyvää työtä varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä. Tämän toiminnan edellytykset on turvattava pitkäjänteisillä ja vastuullisilla koulutuspoliittisilla päätöksillä.

Timo Jalonen

toimialajohtaja

Turku

sekä 27 muun suuren kaupungin ja kunnan toimialajohtajaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.