Opiskelijat tyrmistyivät: "Hallitus ei kannusta keskittymään opiskeluun"

Uusi hallitus hakee koulutuksen ja tieteen aloilta peräti 541 miljoonan euron säästöjä hallituskauden loppuun vuoteen 2019 mennessä. Opetusalan säästöt ovat mittavimmat heti sosiaalietuuksien leikkausten jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä säästöjen suuruudeksi tavoitellaan 600 miljoonaa euroa.

Isoin säästöpotti Sipilän hallituksella on haussa toisen asteen koulutuksesta, jonka menoja halutaan vähentää vuositasolla 190 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen. Se, miten säästöt tehdään jää hallitusohjelman pohjalta kuitenkin vielä epäselväksi.

Ammattiopiskelijoita edustava Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry uskoo vakaasti, että julkisuudessa aiemmin kohahduttanutta ehdotusta ammattiopintojen lyhentämisestä kaksivuotisiksi ei voida viedä läpi.

– Hallitus lupaa, että jatko-opintokelpoisuudesta pidetään kiinni, mikä on ollut meille ehdottoman tärkeä asia. Toiveemme on, että myös opiskelijoiden ääni kuuluu jatkossa, kun konkreettisia säästöpäätöksiä aletaan tehdä, OSKU ry:n pääsihteeri Maiju Korhonen sanoo.

"Tuntuvat kohtuuttomilta"

Säästöaikeet kirpaisevat kovalla tavalla myös opiskelijoita ja korkeakoulutusta. Yksistään opintotuesta leikataan tulevalla hallituskaudella 70 miljoonaa euroa, pidemmällä aikavälillä jopa 150 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus lakkauttaa opintotuen indeksisidonnaisuuden. Opiskelijajärjestöille leikkaukset ovat iso pettymys, sillä ne kampanjoivat vaalien alla ja läpi hallitusneuvottelujen näkyvästi koulutusleikkauksia vastaan.

Hallitus hakee säästöjä myös korkeakoulujen valintakoejärjestelmän uudistamisesta, asettamalla lukukausimaksut EU-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille, sekä vähentämällä maisterintutkintojen määrää. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatin tutkinnolla, mihin varaudutaan muun muassa julkisen sektorin kelpoisuusehtoja päivittämällä. Säästöksi hallitusohjelma laskee 125 miljoonaa euroa, mikäli maisterin tutkintojen suorittaminen vähenisi viidenneksellä.

– Linjaukset tuntuvat kohtuuttomilta, etenkin, kun katsotaan, millainen ääni oli kellossa ennen vaaleja. Näillä päätöksillä hallitus lietsoo epävarmuutta, eikä todellakaan kannusta keskittymään opiskeluun, suomii Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen asiantuntija Susanna Koistinen.

– On ihan käsittämätöntä väittää, että meillä on osaamisyhteiskunta, kun nyt aivan selvästi ajetaan osaamistason laskua.

Kolmas lukukausi: hyvä avaus

Korkeakouluilta haetaan hallitusohjelmassa yhteensä 75 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi niiden indeksit aiotaan jäädyttää hallituskaudeksi, mikä tietää 175 miljoonan euron leikkauksia. Suoraan korkeakoulutukseen kohdistuvien säästöjen lisäksi hallitus leikkaa myös tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian avustusvaltuuksia. Opiskelijajärjestöjen lisäksi pettymyksensä hallituksen linjauksiin ilmaisivat keskiviikkona myös Professoriliitto sekä Tieteentekijöiden liitto.

Korkeakoulutuksen säästöt on hallituksen mukaan tarkoitus tehdä muun muassa hallintoa tiivistämällä, korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa selkeyttämällä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä lisäämällä.

Työelämään siirtymistä jouduttaakseen Sipilän hallitus linjaa korkeakoulutukseen lisäksi kolmannen, kesälukukauden käyttöönottamista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen pitää avausta hyvänä.

– Se on tervetullut ajatus, joka voisi mahdollisesti lyhentää tutkintojen suorittamisaikaa, Halttunen arvioi tuoreeltaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .