Orpo haluaa sulattaa "työttömyyden kovaa ydintä"

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa lisätoimia työttömyyden alentamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Orpo kertoo pyytäneensä valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Martti Hetemäkeä, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikköä Jari Gustafssonia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikköä Anita Lehikoista käymään läpi hallituksen toteuttamat toimet työllisyyden parantamiseksi ja valmistelemaan nopeavaikutteisia lisätoimia.

Orpo muistuttaa, että Suomessa on hyvästä talouskehityksestä huolimatta edelleen jäljellä noin 250 000 hengen suuruinen niin sanottu työttömyyden kova ydin, jonka työllistyminen on vaikeaa. Samaan aikaan Suomen yritykset kärsivät pahasta työvoimapulasta.

–  Meillä on korkea työttömyys edelleen, vaikka työllisten määrä on kasvanut ja työttömyys on sinänsä pienentynyt. Tämä aiheuttaa budjettiin niin suuria menoja, että me emme vieläkään pysty tekemään tasapainoista tai ylijäämäistä budjettia, vaikka meillä on jo kolmas vahvan kasvun vuosi alkamassa, Orpo sanoi.

Orpo kommentoi talous- ja budjettinäkymiä tiistaina valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvotteluiden yhteydessä. Neuvottelut jatkuvat keskiviikkona. Koko hallitus kokoontuu budjettiriiheen elokuun lopulla.

Kiristyskohteet katsotaan yhdessä

Orpo sanoi maanantaina STT:n haastattelussa, että hänen mielestään ansiotuloverotusta pitää tarkistaa budjettiriihessä niin, ettei kenenkään verotus kiristy ensi vuonna. Orpo ei ottanut tarkkaan summaan kantaa, mutta suuruusluokka veronalennuksille on hänen keväällä mainitsemansa 300 miljoonaa euroa.

Orpo toisti tiistaina maanantaisen arvionsa, että neutraali veropolitiikka on tässä tilanteessa oikea ratkaisu.

Rahoitus ansiotuloverotuksen mahdollisiin tarkistuksiin on tarkoitus hakea kiristämällä välillisiä veroja, haittaveroja ja ympäristöveroja. On vielä auki, mistä veroista olisi kysymys.

–  Emme ole vielä käyneet niitä läpi, ja mitä todennäköisimmin tämä asia jää veroministeriryhmän käsittelyyn. En vielä lähde näitä yksittäisiä pohtimaan, vaan katsotaan yhdessä, Orpo sanoi tiistaina.

Nordean Kärkkäinen: Ei tarvetta elvyttävälle veropolitiikalle

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan nykyiseen taloustilanteeseen ei tarvita elvyttävää veropolitiikkaa. Verotuksen rakennetta voidaan kuitenkin kehittää suhdanteesta riippumatta.

Kärkkäinen muistuttaa, että siirtyminen esimerkiksi työn verotuksesta vahvemmin välilliseen verotukseen on enemmän rakenteellinen toimi.

–  Tämän tyylisiä uudistuksia voidaan tehdä suhdanteesta riippumatta, Kärkkäinen sanoo.

Kysymyksiä verotuksen rakennemuutoksissa voi nousta tulonjaosta ja sen muutoksista.

–  Kulutusverot ja ympäristöverot ovat tasaveroja, kohdistuen ehkä vielä vähän enemmän pienituloisempiin toisin kuin esimerkiksi tuloverotus, Kärkkäinen sanoo.

Miten hallitusohjelmaa tulkitaan?

Kärkkäisen mukaan tarvitaan joidenkin satojen miljoonien eurojen veronkevennykset, jos ansiotuloverotus halutaan ensi vuonna pitää tämän vuoden tasolla. Hän arvioi hintalapun olevan karkeasti esillä olleen 300 miljoonaa, jos halutaan, ettei kenenkään verotus kiristy ensi vuonna. Kärkkäisen mukaan tämä sisältäisi niin kompensaation maksumuutoksista kuin inflaatiotarkistukset tuloverotukseen.

–  Veronalennussummaa heiluttavat esimerkiksi inflaatio-odotukset. Verotuksen inflaatiotarkistusten hinta alkaa kasvaa inflaation ja ansiotason nousun vauhdittuessa, Kärkkäinen muistuttaa.

Kilpailukykysopimuksessa nostettiin palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja ja työnantajien maksuja alennettiin. Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.

Kärkkäinen muistuttaa, että kyse on myös siitä, miten hallitusohjelman verolinjaa tulkitaan.

–  Viime vuonna ja tänä vuonna on ollut nähtävissä, että kokoomus haluaa tulkita sen niin, ettei verotus saa kiristyä minään vuonna, Kärkkäinen sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.