Osa apteekeista myy nyt uudenlaista palvelua – selvittää, aiheuttavatko asiakkaan käyttämät lääkkeet haitallisia yhteisvaikutuksia

Osa apteekeista on ryhtynyt myymään asiakkailleen lisäpalveluna kattavaa ”lääkehoidon kokonaisarviointia”. Sen tarkoituksena on selvittää, aiheutuuko monia lääkkeitä käyttäville potilaille haittoja runsaasta lääkityksestä.

Palvelu laajentaa apteekkien lääkeneuvontaa totutusta. Tarkistuksen myötä osa lääkkeistä voi jäädä jopa kokonaan pois tai lääkkeen annostelu voi muuttua.

– Se on tarkoitettu lääkärien työn tueksi ja se tehdään aina lääkärin suostumuksella ja hänen kanssaan keskustellen. Farmaseutti esittää, mutta lääkäri tekee aina lopulliset päätökset lääkityksen muutoksista. Tavoitteena on vähentää lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja lisätä potilaan hyvinvointia, sanoo Vaajakosken apteekin apteekkari Leena Karikoski.

Laajasta kokonaisarvioinnista hyötyy kotihoidossa ja apteekissa tehdyn tutkimuksen mukaan viisi prosenttia monia lääkkeitä käyttävistä ikääntyneistä, sanoo asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki Apteekkariliitosta.

Aloitteen arvioimisen tarpeesta voi tehdä asiakas itse, omaiset, lääkäri tai hoitaja. Karikosken mukaan lääkehoidon kokonaisuuden tarkistamiseen voi olla aihetta esimerkiksi silloin, jos potilas on hakenut apua usealta lääkäriltä.

– Silloin hoitotilanne voi olla pirstaleinen. Potilaan lääkehoidon kokonaisuuden kannalta on hirvittävän hyvä asia, jos lääkäri pysyy samana. Silloin lääkäri tulee katsoneeksi kokonaisuutta, Karikoski sanoo.

Palvelu on käytössä vasta pienessä osassa apteekkeja. Apteekkariliiton kyselyn mukaan sitä tarjoaa nyt lähes 60 apteekkia koko maassa.

Sitäkin yleisempi on ”lääkityksen tarkistuspalvelu”, joka kuuluu palveluvalikoimaan yli 250 apteekissa. Siinä farmaseutti tai proviisori selvittää asiakkaan kanssa keskustellen, onko lääkehoidossa riskejä, joista asiakkaan kannattaisi mainita lääkärille.

Kokonaisarviointia myy Keski-Suomessa Jyväskylän Vaajakosken apteekki, jossa työskentelee lääkehoidon arviointeihin erikoiskoulutettu proviisori ja farmaseutti. Apteekkari Leena Karikosken mukaan palvelua ei ole juurikaan osattu vielä kysyä tai hyödyntää. Myös hinta on rajoittanut kysyntää, arvioi apteekkari.

Karikosken mukaan farmaseuttisen osaamisen pitäisi olla nykyistä kiinteämpi osa potilaan hoitoketjua. Siitä on myös taloudel­lista hyötyä, kun lääkekustannukset laskevat.

– Minua ilahdutti myös se tieto, että Pohjois-Karjalassa Siun Sotessa oli saatu ikääntynyt henkilö jumppaamaan, kun lääkehoitoa oli tarkistettu palvelusetelikokeilussa yhteistyössä proviisorin kanssa.

Lääkehaitoista apteekin asiakkaita usein huolestuttaa, onko heidän kokemansa huimaus tai väsymys peräisin lääkkeistä. Ne ovat tavallisimmat lääkehaitat, sanoo farmaseutti Eliisa Klemola Vaajakosken apteekista.

– Etenkin ikääntyneille moni lääke voi aiheuttaa huimausta. Lääkkeiden yhteisvaikutus lisää riskiä. Asiakkaan toiveesta voimme ryhtyä selvittämään, onko syy lääkkeissä vai voiko taustalla olla jokin sairaus, sanoo Klemola.

Klemolalla on lääkehoidon kokonaisarviointien tekoon vaadittava lisäkoulutus. Hän neuvoo kiinnittämään huomiota siihen, että ikääntyneiden lääkitystä muistetaan tarkistaa vuosien kuluessa. Ikä saattaa lisätä lääkkeiden haittavaikutuksia sekä tarvetta pienentää lääkeannosta.

Esimerkiksi munuaisten toiminta muuttuu ja se vaikuttaa lääkkeen annosteluun.

– Asiakkaalla voi olla tilanne, että jonkin pitkään käytössä olleen lääkkeen kuten verenpainelääkkeen annoskoko on peräisin vaikkapa työvuosilta. Hyvin tavallista on myös, että lääkkeen ottamista jatketaan vanhasta muistista. Kyseessä voi olla vaikka tilapäiseksi tarkoitettu uni- tai psyykenlääke, joka jääkin jatkuvaan käyttöön, Klemola sanoo.

Mikäli asiakas tilaa apteekista kattavan kokonaisarvion lääkehoidostaan, farmaseutti pyrkii hankkimaan mahdollisimman perusteelliset tiedot siitä, miten potilaan lääkehoito on toteutunut. Asia selviää parhaiten käymällä asiakkaan kotona ja juttelemalla myös asiakkaan omaisten ja hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, Klemola kertoo.

Hän käy asiakkaan kanssa tarkasti läpi reseptilääkkeiden käytön, mutta myös itsehoitolääkkeiden ja esimerkiksi luontaisvalmisteiden käytön. Niillä voi olla yllättäviä vaikutuksia muihin lääkkeisiin.

– Esimerkkinä voisin sanoa mäkikuisman, joka aiheuttaa haittoja muiden lääkkeiden kanssa, Klemola sanoo.

Farmaseutti selvittää lääkekuorman vaikutuksia tarvittaessa myös asiakkaan laboratoriotuloksista, esimerkiksi munuaisarvojen muutoksista.

Unilääkitys on usein tarpeen lopettaa

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisorin Johanna Salimäen mukaan lääkehoidon yhteisvaikutusten ja haittakuorman ar­vioiminen on kehittynyt uusien tietojärjestelmien myötä.

Etua on siitä, että lääkäreillä ja apteekeissa on käytössään samat ohjelmat, joilla lääkityksen kokonaisuuksiin liittyviä mahdollisia ongelmia arvioidaan.

Lääkehoidon arviointien teko on myös tulossa osaksi uu­sien farmaseuttien koulutusta. Keväällä valmistuvat Helsingin yliopistosta ensimmäiset farmaseutit, joiden perustutkintoon kuuluu lääkehoitojen arvioiminen. Jo töissä olevat farmaseutit voivat hankkia koulutuksen täydennyskoulutuksena.

– Lääkkeiden käyttö kasvaa koko ajan. Hallitustasolla on linjattu lääkehoitojen rationalisoimisen tarve ja tieto lääke­riskien arvioimisen tarpeesta on kasvanut esimerkiksi potilasjärjestöissä. Tulossa on ohjeita riskien kartoittamiseen potilaille itselleen, Sali­mäki sanoo.

Väitöstutkimus osoitti, että avohoidossa olevien ikääntyneiden lääkityksessä eniten ongelmia oli unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käytössä sekä kivun lääkehoidossa. Lääkärit hyväksyivät noin puolet farmaseuttien tai proviisorien tekemistä lääkitysmuutosehdotuksista. Yleisin muutos oli unilääkkeen tai rauhoittavan lääkkeen lopettaminen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .