Oulun insestitapauksen aikaan lastensuojelun työntekijällä ylisuuria asiakasmääriä

Oulun poikkeuksellisen insestitapauksen aikaan 2000-luvun alkupuolella lastensuojelun työntekijällä oli pahimmillaan jopa sata asiakasta kerralla, kertoo tuohon aikaan Oulussa työskennellyt sosiaalityöntekijä.

- 70-80 oli normaali määrä, arvioi sosiaalityöntekijä nimettömänä STT:lle.

Vuoden 2008 Kuusikko-vertailun mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä oli asiakkaita keskimäärin 83. Kuusikko-vertailussa tutkittiin kuuden suurimman kunnan lastensuojelua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijan Tarja Heinon mukaan tuollainen asiakasmäärä yhdellä sosiaalityöntekijällä on aivan liian suuri.

- Suositeltu asiakasmäärä on 10-15. Tämä on laskettu hiljattain tutkimukseni ohessa. Sen enempää ei voi asiakkaita olla, jos haluaa tehdä hyvää työtä, Heino sanoo.

Heino ei pidä Oulun asiakasmääriä poikkeuksellisina.

- Vastaavia asiakasmääriä on raportoitu muuallakin.

Esimerkiksi Vantaalla yhdellä sosiaalityöntekijällä oli Kuusikko-raportin mukaan noin 70 asiakasta.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi tytärtään vuosia hyväksikäyttäneen miehen lokakuussa kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Rikos tapahtui vuosina 1999-2008.

Esitutkinnan mukaan tytöstä oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia, mutta sosiaalityöntekijät eivät ottaneet tätä huostaan. Myös useat abortit olivat viranomaisten tiedossa. Sen sijaan insestistä ei lastensuojelussa tiedetty, ennen kuin tyttö kertoi siitä vuonna 2010 ja lastensuojelu teki tutkintapyynnön poliisille.

"Toimivat palvelut lopetettiin vastoin perheen pyyntöä"

Oulussa oli ylisuurten asiakasmäärien lisäksi muitakin ongelmia. Lastensuojelun asiakas saattoi jäädä vaille esimerkiksi perhe- tai turvakotipaikkaa, sillä niiden järjestämiseen ei annettu rahaa, sanoo sosiaalityöntekijä.

- Joskus toimivat palvelut lopetettiin vastoin perheen pyyntöä, koska säästöjä piti löytyä.

Sosiaalityöntekijän mukaan palveluita evättiin, vaikka lastensuojelun työntekijä teki arvion perheen tilanteesta ja löysi sille sopivat palvelut.

- Ostopalveluihin tarvittiin asiakasohjausryhmän lupa, ja resurssien puuttuessa päätös oli usein kielteinen.

Lastensuojelun asiakirjat katosivat

Lastensuojelun palveluyksikköpäällikkönä 2000-luvulla toiminut Siskomaija Pirilä ei suostunut kommentoimaan asiaa.

- Olen päättänyt, etten kommentoi vanhoja asioita.

Vuosina 2006-2009 sosiaalipalvelujen johtajana toiminut Mirja Saarni sanoo, ettei tiedä asiasta niin hyvin, että osaisi kommentoida asiaa.

STT tavoitteli myös vuoteen 2007 asti sosiaali- ja terveystoimen päällikkönä toiminutta Jari Mäki-Runsasta. Hän ei vastannut useisiin soittopyyntöihin.

Aluehallintovirasto kertoi viime viikolla, että Oulun lastensuojelun asiakasasiakirjat ja muut viranomaisten tiedot ja asiakirjat puuttuvat merkittävin osin vuosilta 1998-2008. Avi pyysi Oululta selvitystä insestitapauksen takia.