Pääministeri Juha Sipiläkin tarvitsi opiskeluaikoinaan lapsilisiä perheensä elättämiseen: "Kyllähän se oli tiukkaa"

Syntyvyyden lasku ja lapsiperheiden köyhyys huolettavat nyt laajalti. Pienlapsiperheen arjesta ja rahan niukkuudesta on kokemusta hieman myös pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilällä ja hänen vaimollaan Minna-Maaria Sipilällä.

– Kyllähän se oli tiukkaa. Tuolloin 1980-luvun alussa opiskelin vielä ja vaimo oli juuri valmistunut lastentarhanopettajan ammattiin. Halusimme kuitenkin perustaa perheen ja meillä oli toiveena saada useampikin lapsi.

Juha ja Minna-Maaria Sipilä ­avioituivat vuonna 1981 Juha Sipilän ollessa 20-vuotias. Esikoispoika syntyi vuonna 1983, ja sen jälkeen vielä neljä lasta.

Sipilä sanoo, että esimerkiksi lapsilisät olivat tärkeä osa perheen arkea.

– Niin kuin nytkin monessa perheessä, meidänkin perheessä lapsilisät menivät suoraan lapsiin liittyviin kuluihin.

Perheen taloustilanne alkoi kohentua, kun Oulun yliopistossa tietoliikennetekniikkaa opiskellut Sipilä ryhtyi hankkimaan lisätuloja puu- ja metallityön opettajana ensin Kiimingin työväenopistossa ja viimeisinä opiskeluvuosinaan Kiimingin yläkoulussa. Opettajan työn hän sai sattumalta.

– Olin ilmoittautunut puutyökurssille työväenopistoon, mutta kurssia ei järjestettykään, koska opettaja oli kieltäytynyt kurssin pitämisestä. Kysyin sitten, että kelpaako tämmöinen teekkari opettajaksi.

 

Varsinaisen työuran hän aloitti diplomityöntekijänä ja tuotekehityspäällikkönä kempeleläisessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä. Kolmikymppisenä hän oli Solitra Oy:n toimitusjohtaja, ja sen jälkeen hän on ollut useissa yrityksessä omistajana ja hallituksen jäsenenä. Sipilä rikastui huomattavasti it-buumin yrityskaupoissa 1990-luvulla.

Puolangalla syntyneellä Sipilällä on kolme sisarusta, yksi sisko ja kaksi veljeä. Perheen isä työskenteli kansakoulunopettajana ja rehtorina sekä oli keskustalainen kunnallispoliitikko. Perhe oli uskovainen: tausta oli rauhansanalaisuuden herätysyhdistyksessä.

Sipilän perheen lapsiluku ei hänen mukaansa kuitenkaan johdu sen enempää lapsuudenperheestä kuin herätysyhdistyksestä.

– Se oli vaimon ja minun yhteinen tahtotila, että hankitaan useampi lapsi, jos vain mahdollista.

 

Perheiden ja yksin lasta halua­vien tilannetta keskustan puheenjohtaja parantaisi perhepaketilla. Perhevapaauudistusta on keskustan mielestä tehty työmarkkinoiden johdolla, vaikka siinä pitäisi edetä lapset ja perheet edellä.

– Lastenhoidon pitää lähteä perheen päätöksestä. Esimerkiksi me käytimme kaikkia hoitomuotoja. Vaimo hoiti lapsia osan aikaa kotona, osan aikaa lapset olivat perhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Koimme hyväksi sen, että oli valinnanmahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Ne ovat olleet hyviä myös lasten näkökulmasta.

Sipilä haluaisi isien osallistuvan lastenhoitoon nykyistä enemmän. Hän kertoo itsekin käyttäneensä isyysvapaat, myös yrittäjäaikanaan.

Sipilät ovat nyt kuuden lapsenlapsen isovanhempia. Kolme vuotta sitten perhettä kohtasi suru, kun heidän nuorimmainen poikansa menehtyi 22-vuotiaana korvaleikkauksen jälkeiseen komplikaatioon.

Isoisän roolin Sipilä kokee suurena ilona.

– Äärettömän rakkaita ovat kaikki lastenlapsetkin, ja he tuovat ilon hetkiä tähän kiireiseen arkeen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .