Pääministeri Sipilä Ylen Ykkösaamussa: Kehitysavun määrää ja pakolaiskiintiötä kasvatettava –  Asiantuntija: Sipilä yksinkertaistaa maahanmuutossa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina, että Suomen pitää lisätä kehitysavun määrää.

–  Kyllä sitä pitää lisätä, olen sitä mieltä, että pitää asteittain päästä sinne 0,7 (prosentin) tasolle. Se on totta, että tästäkin on jouduttu nipistämään, kuten monesta muusta tarpeellisesta asiasta, kun Suomen taloutta laitettiin kuntoon.

Sipilä sanoi myös, että olisi valmis asteittain kaksinkertaistamaan Suomen pakolaiskiintiön niin, että Suomi ottaisi 1  500–2  000 pakolaista vuodessa. Tämä Sipilän mukaan edellyttää rajavalvontaa ja esimerkiksi sitä, että yhteistyö YK:n asiantuntijoiden kanssa toimii tulijoiden lähtömaissa. Näin voitaisiin pääministerin mukaan estää hallitsematon maahanmuutto ja kohdistaa apu hädänalaisille.

–  Olen valmis siinä tilanteessa nostamaan kiintiötä.

Suomi on Sipilän mukaan esittänyt, että YK:n pakolaisjärjestön kanssa tehdään yhteistyötä niin, että ihmisiä voidaan auttaa lähempänä kriisialueita.

–  Siellä tehdään jo se valinta, kuka on henkilökohtaisen suojelun tarpeessa ja otetaan sitten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta hallitummin tänne Eurooppaan.

Asiantuntija: Sipilä yksinkertaistaa maahanmuutossa

Sipilä sanoi haastattelussa, että suurin osa 2015–2016 tulleista maahanmuuttajista ei paennut sotaa tai vainoa.

–  Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia, ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa.

STT kysyi Sipilän esikunnasta, mihin väite perustuu. Esikunnan mukaan sillä viitataan turvapaikkahakemusten ratkaisuihin.

–  Sillä tarkoitettiin sitä, että iso osa kolmisen vuotta sitten saapuneista ihmisistä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, eli se osoittaa, että turvapaikkaperusteita ei ole ollut merkittävällä osalla. Esimerkiksi vuonna 2016 Migrin (Maahanmuuttovirasto) ratkaisuista myönteisiä oli 27 prosenttia, Sipilän esikunnasta viestitettiin.

Viestissä ei kommentoitu sitä, mihin Sipilän kommentti maahanmuuton syistä perustuu. Lisäksi sanottiin pääministerin olevan liian kiireinen avaamaan kommenttiaan itse.

Pakolaisavun pakolaisuuden asiantuntijan Ida Schaumanin mukaan Sipilä veti kommentissaan mutkan suoraksi.

–  Siinä on yksinkertaistettu. Turvapaikkaprosessissa katsotaan, onko ihmisellä oikeus kansainväliseen suojeluun. Ei kukaan analysoi siinä, mitkä ovat ihmisen syyt muuttoon.

Schaumanin mukaan lähes puolet turvapaikkapäätöksistä EU:ssa vuonna 2017 oli myönteisiä.

–  Lisäksi 36 prosenttia valituksista johti myönteiseen päätökseen.

STT ei tavoittanut lauantaina Migriä asian tiimoilta.

Ei ottanut kantaa äärioikeiston toimiin Saksassa

Sipilältä kysyttiin, mistä hänen mielestään Saksan Chemnitzissä olleet äärioikeiston mielenosoitukset kumpuavat.

Liittokansleri Angela Merkel on toistuvasti tuominnut äärioikeiston protestit, joiden aikana useita ulkomaalaisia on jahdattu ja vahingoitettu.

Sipilä ei ottanut kantaa äärioikeiston toimintaan tai muukalaisvihamielisyyteen, vaan sanoi mielenosoitusten kumpuavan hallitsemattomasta maahanmuutosta.

–  Silloin siihen ei riittävän nopeasti pystytty reagoimaan EU:n tasolla, että kyllä siinä kaikkien pitää peiliin katsoa, että miten tällainen tilanne pääsi käymään.