"Päästöjen vähentäminen tosi nopeasti on mahdollista sekä teknisesti että taloudellisesti" – Sitran raportin mukaan merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti

Suomi voisi tehdä mittavia päästövähennyksiä ilman lisäkustannuksia tai saavuttaa niiden avulla jopa säästöjä, ilmenee Sitran julkistamasta selvityksestä. Erityisesti mahdollisuuksia tarjoavat tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen.

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on selvityksen mukaan mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset kustannukset ovat yhtä suuret tai pienemmät verrattuna nykyisiin ratkaisuihin. Keinot joilla katetaan viimeinen 10 prosenttiyksikköä tarvittavista päästövähennyksistä, ovat sitä vastoin kalliimpia ja epävarmempia.

–  Raportti ennen kaikkea osoittaa sen, että päästöjen vähentäminen tosi nopeasti ja Suomen nykyisiä kansallisia tavoitteita huomattavasti nopeammin on mahdollista sekä teknisesti että taloudellisesti, summaa projektijohtaja Janne Peljo Sitrasta.

–  Näemme, että näille ratkaisuille syntyvät valtavat globaalit markkinat. Olemalla etujoukoissa näiden soveltamisessa kotimarkkinoilla Suomi voi luoda pohjaa tulevaisuuden menestykselle.

EU-maat ovat sitoutuneet yhteisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena on 1990.

Selvitys esittää sarjan toimia, joiden avulla päästöjä voidaan leikata 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Toimet kohdistuvat neljälle eniten päästöjä tuottavalle sektorille eli teollisuuteen, sähköön ja lämpöön, liikenteeseen sekä rakennuksiin.

Sähköautoja yli kolminkertaisesti tavoitteeseen verrattuna

Tieliikenteen sähköistäminen nostetaan raportissa kaikkein kustannustehokkaimmaksi päästövähennyskeinoksi. Peljon mukaan tieliikenteen sähköistämisellä voidaan kattaa noin 20 prosenttia raportissa hahmotelluista päästövähennyksistä.

Sähköistymisen odotetaan tapahtuvan vaiheittain. Esimerkiksi sähkö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voi selvityksen mukaan kasvaa nykyisestä noin 11  000:sta jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Määrä on yli kolminkertainen hallituksen nykytavoitteeseen verrattuna.

Lisäys tarkoittaisi, että lähes kolmasosa Suomen autokannasta olisi tuolloin sähköistetty. Tätä edesauttaa akkuteknologioiden halpeneminen. Hintojen odotetaan myös laskevan, kun autoja tehdään enemmän.

–  On ihan realistista nähdä, että Suomeenkin tulisi näin paljon sähköautoja 2030 mennessä. Toki tärkeää on se, että teemme politiikkatoimia, jotka ennemminkin edesauttavat kuin hidastavat tätä kehitystä, Peljo sanoo.

Peljo huomauttaa, että jo teknologinen kehitys ja kustannuskehitys ohjaavat oikeaan suuntaan. Hänen mukaansa seuraavan hallituksen tehtävä on kuitenkin varmistaa, että tarvittava infrastruktuuri on paikallaan. Sähköautojen kohdalla se tarkoittaa muun muassa latauspisteitä ja muuta jakeluverkkoa.

Tuulimyllyjen teho kasvaa

Tuulivoimasta tulee raportin mukaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä. Peljo sanoo, että se alkaa jo nyt olla taloudellisesti kannattavaa, mistä ovat osoituksena ilman tukia toteutetut hankkeet.

–  Tuulivoiman tuotantokustannukset jatkavat voimakasta laskua käytännössä läpi 2020-luvun, jolloin se tulee tuotantokustannuksiltaan halvimmaksi tuotantomuodoksi, kun ei katsota vesivoimaa.

Kehitystä auttavat entistä halvemmat, isommat ja tehokkaammat tuulimyllyt. Myös niiden rakentamisen, ylläpidon ja huollon kustannusten arvioidaan laskevan. Vuoden 2025 jälkeen mallissa korostuu merituulivoiman rooli.

–  Suomella on äärimmäisen hyvät olosuhteet rakentaa merituulivoimaa. Matalat rannikkovesistöt sekä tasaiset ja riittävän kovat tuulen nopeudet Suomen merialueilla luovat siihen otollisen pohjan, Peljo sanoo.

Raportin päästösäästökeinoihin sisältyy lisäksi muun muassa lämmön ja sähkön tuotannon polttoaineiden vaihtaminen hiilestä ja turpeesta biopolttoaineisiin eli käytännössä bioenergian tuotanto. Rakennusten lämmityksessä korostuu sähkölämmityksen sekä ilma- ja maalämpöpumppuratkaisujen merkitys.

–  Merkittävä on myös siirtymä öljylämmityksestä kiinteistökohtaisesti lämpöpumppuihin tai sähkölämmitykseen. Öljylämmitystalouksia on Suomessa kuitenkin yhä lähes 200  000, Peljo sanoo.

Sitra on laatinut selvityksen yhdessä konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn kanssa. Selvitystä varten on arvioitu yli 300 mahdollisuutta korvata teknologioita ja polttoaineita vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla.