Pölyttäjillä ei mene nyt kovin hyvin – "Populaatioiden taantumisesta on selkeitä merkkejä"

Maailmanlaajuinen data viittaa siihen, että ihmisten määrän kaksinkertaistuttua 40 viime vuoden aikana hyönteisten määrä on vähentynyt liki puoleen entisestä. Näin kirjoittaa Norjan ympäristötieteen ja biologian yliopiston professori Anne Svedrup-Thygeson keväällä suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Jos hyönteiset katoavat... (Minerva 2019).

Väite kuulostaa hurjalta, sillä esimerkiksi pölyttäjät ovat avainasemassa koko ekosysteemin toimivuuden kannalta. Kasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen siemeniä ja satoa. Useat eläimet taas syövät ravinnokseen kasveja, ja linnut herkuttelevat hyönteisillä.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto arvio neljä vuotta sitten, että liki kymmenesosa maailman villimehiläisistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Euroopan kimalaislajeista puolestaan neljäsosaa uhkaa sukupuutto.

– Kyllä tässä on syytä huoleen, sanoo tutkija Atte Komonen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitokselta.

– Hyönteisten katoamisesta on viime aikoina revitelty raflaavia otsikoita. On kuitenkin selvää, että luotettavat tiedot näyttävät, että esimerkiksi pölyttäjillä ei mene nyt kovin hyvin. Siellä on selkeitä merkkejä populaatioiden taantumisesta.

 

Taantuminen on monen tekijän summa. Muun muassa maankäyttö, ilmastonmuutos ja maataloudessa käytetyt torjunta-aineet vaikuttavat. Syyttävä sormi osoittaa siis vankasti ihmiseen.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa maankäytön muutokset ovat aika tärkeä selittävä tekijä. Ei tarvitse kuin katsoa ilmakuvaa Hollannista niin ymmärtää, ettei siellä paljon luonnontilaisia ympäristöjä ole jäljellä, Komonen sanoo.

– Lisäksi kuivuusjaksot ja sadannan muutokset vaikuttavat. Maataloudessa käytettävät myrkyt vaikuttavat niin ikään pölyttäjiin.

Myös metsienkäytön muutoksilla on lusikkansa sopassa. Useat pölyttäjät, kuten kukkakärpäset, elävät toukkina metsissä ja jopa lahopuissa. Näin muutokset metsienkäytössä heijastuvat siihen, kuinka peltoympäristössä on lopulta pölyttäjiä tarjolla.

 

Populaation taantuminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että laji olisi uhanalainen.

– Suomessa eniten uhanalaisia hyönteisiä on metsälajistossa, ja ne ovat nimenomaan lahopuusta riippuvaisia. Esimerkiksi jotkut kovakuoriaiset ovat meillä enää muutaman esiintymän varassa, Komonen toteaa.

Hyönteispopulaatioiden taantuminen ja sukupuutto näkyvät ihmisille erityisesti ruokahuollon kautta. Esimerkiksi Kiinassa on jo jouduttu pölyttämään omenapuita käsin, koska luonnonmukaisia pölyttäjiä ei ole riittänyt. Myös metsätuholaiset saattavat yleistyä, jos niitä ravinnokseen käyttävien hyönteisten populaatiot taantuvat.

Isossa mittakaavassa kehitykseen voidaan vaikuttaa valtio- ja EU-tasolla, Komonen sanoo.

– Esimerkiksi voidaan päättää, mitkä kasvinsuojeluaineet ovat sallittuja ja mitkä ei. Sama koskee metsien käyttöä.

Ruohonjuuritasolla hyönteisten hyväksi voi nikkaroida vaikkapa omaan pihapuuhun hyönteishotellin. Lisäksi pihojen kannattaa antaa vähän rehottaa.

– Annettaisiin olla niitä luonnonkasveja ja mahdollisesti niittymäisiä ympäristöjä, ettei kaikkea raivattaisi siistiksi. Kaikki ihmisen silmään vähän ränsistynyt, kuten laho- ja lehtipuut, ovat tärkeitä hyönteisille, Komonen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .