Pakolaisapu: Paperittomilla lapsillakin on Suomessa oikeus kouluun

Eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntokin kumoaa kansliapäällikkö Päivi Nergin puheet siitä, ettei paperittomilla lapsilla olisi oikeus kuin hätäapuun.

Myös paperittomilla lapsilla on Suomessa oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin vahvisti jo neljä vuotta sitten joulukuussa 2013 kannanotossaan, että Suomen lainsäädännön mukaan kaikilla lapsilla, myös paperittomilla, on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoi tänään maanantaina STT:lle, ettei paperittomilla lapsilla ole oikeutta kouluun, eikä muuhun kuin hätäapuun.

Lapsen oikeus perusopetukseen on turvattu muun muassa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa sopimuksessa, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa ja uudistetussa Euroopan neuvoston sosiaalisessa peruskirjassa.

– Lasten oikeudet koskettavat kaikkia lapsia, riippumatta siitä, mikä on heidän vanhempiensa status, toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen pakolaisavusta sanoo.

Lehtisen mukaan asiaa pitäisi tulkita ensisijaisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta.

– Nyt saattaa vain käydä niin, että asiat tulkitaan turvapaikkapäätösten kautta. Tämä on asia, joka meillä enenevässä määrin on edessä. Näitä on hyvä pohtia valmiiksi.

Ei edellytä kotikuntaa

Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeessa muistutetaan, että jokaisella oppivelvollisuusikäisellä lapsella on oikeus päästä kouluun. Kunnan tulee järjestää perusopetusta kaikille sen alueella oleskeleville lapsille. Laki ei edellytä, että lapsella olisi kotikunta tai kunnassa asuminen olisi pysyvää. Ainoastaan oppivelvollisuus on rajattu koskemaan kunnassa vakituisesti asuvia.

Sakslin painottaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Lisäksi hän muistuttaa, että YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaiset velvoitteet sitovat Suomea.

Ns. paperittomien lasten lisäksi vailla kotikuntaa voivat olla esimerkiksi Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden henkilöiden tai turvapaikan hakijoiden lapset. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi lausunnossa, että lain mukaan lapsella on oikeus saada maksutonta perusopetusta, vaikka hän ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa.

Ei vielä lapsia

Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomeen jääminen paperittomana on lapsille katastrofaalista, arvioi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg STT:lle.

Suomessa on Nergin mukaan 450 sellaista turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen eivätkä ole vapaaehtoisesti lähteneet takaisin kotimaahansa.

– Heidän joukossaan ei vielä ole ollut lapsia, Nerg sanoo.

Hän toivoo, että suomalaiset luottaisivat korkeimman hallinto-oikeuden palautuspäätöksiin ja tekisivät kaikkensa, että perheet saataisiin lähtemään vapaaehtoisesti.

– Se on aivan varmasti lapsen edun kannalta parempi kuin jäädä tänne.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kansliapäällikkö Nerg: Paperittomana Suomeen jääminen lapselle katastrofi