Paljon tekemistä, kehuu Kasperi, 10, kotikuntaansa – Petäjävesi täytti 150 vuotta

Asukkaat arvostavat hyviä palveluja ja luonnon rauhaa.

Vuonna 1865 astui voimaan kunnallisasetus. Sen seurauksena maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäviksi ja hengelliset asiat jäivät seurakunnille. Petäjävedellä ensimmäinen maallisten asioiden kuntakokous pidettiin sunnuntaina 28.6.1868 Lemettilän talossa. Puheenjohtajana toimi maanviljelijä Wilhelm Piesanen.

150-vuotiaan Petäjäveden pääjuhlaa vietettiin lauantaina. Juhla alkoi kukkien laskulla Wilhelm Piesasen haudalle Petäjäveden vanhan kirkon hautausmaalla. Kukkaseppeleen laskivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Vulli sekä Tauno Kytölehto, Wilhelm Piesasen jälkeläinen ja Piesalan talon 14. isäntä.

Kasperi Kivelä, 10, juhlisti perheensä kanssa kotikuntansa syntymäpäiviä mehulla ja leivoksella Petäjäveden Kulttuurikeskuksessa.

Mikä on parasta Petäjävedellä?

– Pieni paikkakunta ja paljon toimintoja. Käyn potkimassa jalkapalloa, tykkään pyöräillä metsissä ja täällä on ramppeja. Jääkiekko ei maksa mitään, menet vain kaukalolle ja laitat luistimet jalkaan, hän kuvailee harrastamisen helppoutta.

Isänsä Pekka Kivelä ja äitinsä Minna Salminen vahvistavat, että kunnasta löytyy kaikki peruspalvelut. Lisäksi sijainti on hyvä.

– Koulut ovat kunnossa, siitä kunta saa pisteet. Veronmaksajan kannalta iso asia on myös se, että esimerkiksi liikuntapalveluja pidetään yllä, vaikka kunnalla on rahat vähissä.

– Hyvä hinta-laatusuhde, Pekka Kivelä kiteyttää.

 

Vuokko Vihtalahti on asunut eläkkeelle jäätyään Kintaudella, jossa hänellä oli ollut jo aiemmin kesämökki. Eläköidyttyään hän remontoi mökin kodikseen. Vihtalahti työskenteli Jyväskylässä työfysioterapeuttina. Eläkkeellä hän ryhtyi vetämään Petäjäveden kansalaisopistolla liikuntaryhmiä.

– Sitä kautta olen saanut täältä paljon ystäviä.

Kintaudella on hänen mielestään mukava asua.

– Kivoja ihmisiä, kaunis luonto ja lähellä Jyväskylää. Ja Petäjäveden terveyskeskus on maailman paras. Sinne pääsee nopeasti ja henkilöstö on ystävällistä.

Vihtalahti mainitsee kunnan hyvinä puolina myös tapahtumat, menestyneet maatilamatkailuyritykset, käsityöperinteen ja kesäaikaisen turismin.

Liisa ja Risto Jutilan mielestä asuinkunnan valtteja ovat kaunis luonto, rauhallisuus ja turvallisuus. Liisa Jutila on syntynyt Kintaudella, Risto Jutila muutti kuntaan työn perässä Koskenpäältä.

He rakensivat 40 vuotta sitten talon Litmaan ja ovat tehneet työuransa silloisen IVOn palveluksessa. Jutilat arvostavat erityisesti kotikuntansa kuntoratoja ja -salia, päiväkoteja ja kouluja.

Kritisoinnin aiheita pitää miettiä.

– No ehkä korkea veroäyri. Mutta se kuuluu asiaan. Eihän palveluja muuten olisi, Liisa Jutila sanoo.

Hän toivoo myös, että kuntaan saataisiin lisää teollisuutta ja työpaikkoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .