Palkkojen nousu pienentää vuokrien osuutta menoista, kertoo tuore selvitys

Hyvä talouskehitys on tuomassa pientä helpotusta vuokralla asuvien arkeen. Asumismenojen osuus suomalaisten käytettävissä olevista tuloista on kasvanut koko 2010-luvun ajan, mutta nyt palkkakehitys on ohittamassa vuokrien nousun.

Asia selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvityksestä, jonka on toteuttanut Pellervon taloustutkimus. Selvitys ennakoi, että vuosina 2018–2020 vuokra-asujien asumismenojen osuus tuloista ei ainakaan kasva.

Syynä on se, että palkkojen ennustetaan nousevan vuokria nopeammin. Keskimääräisen ansiotason ennakoidaan sopimuskorotusten ja parantuvan työllisyyden ansiosta nousevan kolmen vuoden jaksolla 2,7 prosenttia vuodessa.

Vuokrat jatkavat yhä kasvuaan, mutta hitaammin kuin viime vuosina.

Esimerkiksi pienituloisella ARA-vuokra-asunnossa asuvalla henkilöllä asumismenojen osuuden arvioidaan laskevan 24,9:stä 24,6:een prosenttiin. Kerrostalossa vuokralla asuvalla lapsiperheellä osuuden ennustetaan pysyvän 20,8 prosentissa.

 

Kouvolassa pääsee halvemmalla

Keskiarvot voivat olla harhaanjohtavia, sillä asumismenoissa on suuria alueellisia eroja. PTT otti vertailuunsa 21 kaupunkia, joista kaikkein tyyreintä oli luonnollisesti pääkaupunkiseudun kunnissa ja Tampereella.

Pienissä asunnoissa ero ei ole suhteessa niin suuri. 30 neliön ARA-asunnosta joutuu vertailun mukaan maksamaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla reilut 500 euroa kuussa, kun edullisimmissa kaupungeissa Kouvolassa ja Raumalla selviää alle 400 eurolla.

Suuremmissa asunnoissa ero kuitenkin venähtää. 60 neliön vuokra-asunnosta joutuu Helsingissä pulittamaan keskimäärin yli 1 100 euroa kuussa, kun Kouvolassa ja Raumalla selviää runsaalla 600 eurolla.

 

Asumismenoista ei hevillä karsita

Asumismenojen osuus ampaisi nousuun taantuman myötä vuosikymmenen vaihteessa. Tarjontaan nähden suuri kysyntä veti vuokria ylöspäin.

PTT:n ekonomistin Lauri Vuoren mukaan on tyypillistä, että taantuman aikana asumismenojen osuus kasvaa samalla kun esimerkiksi ruokamenoista nipistetään.

– Asumisessa on ehkä vähän enemmän kynnystä muuttaa halvempaan asuntoon tai muutoin laskea asuinmenoja, Vuori toteaa.

Nyt vuokrien kasvu on kuitenkin hidastunut.

– Viime vuosina on valmistunut paljon uusia asuntoja, se on vähän hidastanut kasvuvauhtia. Nyt on aika tasapainoinen tilanne jo, vuokrien kasvu on hiipunut kahden prosentin tuntumaan kun se oli vuosikymmenen alussa kolme tai neljä prosenttia.

 

Korkojen nousu lisää kuluja

PTT:n selvityksessä olivat mukana myös omistusasunnot. Niissä asumismenoihin oli laskettu mukaan lainanlyhennykset, jotka eivät ole menoja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä ne kartuttavat asujan varallisuutta ja ovat siis säästämistä.

Keskituloisella omistusasujalla tulot ja asumismenot kehittyvät samaa tahtia. Menoja nostaa esimerkiksi se, että korot alkavat hitaasti nousta nollatasolta. Koheneva taloustilanne myös siirtää kysyntää vuokramarkkinoilta omistusasumiseen.

Kotitalouksien velkaantumisaste on jo nyt kaikkien aikojen huippuluvuissa, lähes 130 prosentissa.

– Sentään vuoden ensimmäisen kvartaalin tulosten mukaan ainakin toistaiseksi on taitekohta nähty. Mutta ei se kasvu ehkä vielä ole loppunut, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Eläkeläisillä asumismenojen osuus kasvaa edelleen, sillä eläkkeet nousevat asumisen kuluja hitaammin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .