Pallomaiset hyytelöklöntit leviävät nyt rajusti Suomen vesistöissä – ely-keskus pyytää ilmoittamaan sammaleläinhavainnoista

Vieraslajina tunnettu hyytelösammaleläin leviää Suomessa entistä suuremmille alueille. Asiasta heräsi huoli, kun lajia havaittiin Lempäälässä, ja nyt Pirkanmaan ely-keskus haluaa kartoittaa lajin levinneisyyttä vastuualueellaan.

Hyytelösammaleläintä on havaittu Vuoksen vesistössä ensimmäisen kerran 10–15 vuotta sitten. Leviämisen estämiseksi aktiivisesti matkustavien kalastajien on hyvä pitää välineensä puhtaana.

Mikäli havaitsee vedessä hyytelömäisen, läpikuultavan pallon, on kyseessä todennäköisesti hyytelö­sammaleläin, latinankieliseltä nimeltään Pectinatella magnifica. Monen, jopa tuhansien yksilöiden yhdyskunnat ovat Suomessa vaihtelevan kokoisia. Suurimmat yksilöt ovat olleet jopa 40-senttisiä, ja pienimmät muutaman sentin läpimittaisia.

Tunnistamisen varmistamiseksi ely-keskus toivoo havainnollistavia kuvia sekä ilmoitusta vieraslajiportaaliin vieraslajit.fi-sivustolla. Palvelussa havaintopaikan voi merkitä karttaan sekä kuvata esiintymää ja sen tarkempaa sijaintia muutamalla lauseella.

Sammaleläimen torjunta on haasteellista, sillä se leviää voimakkaasti.

Lajin lisääntymistä voi yrittää estää esimerkiksi keräämällä klöntit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois vedestä tai laturin rakenteista. Näin pallon muodostava yhdyskunta ei ehkä ehdi tuottaa talvehtimisvaiheita, joilla se selviää seuraavaan vuoteen entistä runsaslukuisempana.

– Eläimet kuolevat helposti, kun ne nostaa maalle. Näin ne eivät kykene lisääntymään. Lisäksi omaa rantaansa voi suojata poistamalla rannasta mahdolliset kiinnittymispinnat, kuten ilmaan nousevat vesikasvit ja rantaveteen pudonneet oksat, Pirkanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen kertoo.

 

Laji leviää järvestä toiseen erityisesti puhdistamattomissa kalastusvälineissä. Hyytelösammaleläin voi levitä myös veneissä tai muissa kulkuneuvoissa, jos se tarttuu niihin.

Torjunnan tehokkuus on vielä toistaiseksi Suomessa kysymysmerkillä, mutta ely-keskus haluaa ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen leviämisen estämiseksi.

Laji ei tiettävästi ole vaarallinen ihmiselle, mutta vieraslajina siihen suhtaudutaan varauksella, sillä sen vaikutuksia ekosysteemiin etenkin suurina kantoina ei Suomen oloissa tiedetä.

Eliöiden ­muodostama yhdyskunta suodattaa vedestä hiukkasia, mikä voi muuttaa veden valaistus­olosuhteita. Eläimet pitävät lämpimästä, yli 20-asteisesta vedestä.

Dokumentoituja haittoja ovat vedenottoputkien tukkeutuminen ja esteettiset haitat, kuten laitureihin ja kalastusvälineisiin kiinnittyminen.

Lisäksi hyytelösammal­eläin voi ely-keskuksen mukaan toimia isäntänä loiselle, joka voi tarttuessaan aiheuttaa lohikaloille maksasairauksia.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .