Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon ja tuo virpojat oville

Tänään vietetään palmusunnuntaita, joka aloittaa pääsiäistä edeltävän hiljaisen viikon eli piinaviikon. Kristillisen tradition mukaan palmusunnuntai kertoo samasta tapahtumasta kuin ensimmäinen adventti eli Jeesuksen ratsastuksesta Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkureitilleen.

Koska pohjoisemmissa maissa ei palmuja kasva, palmunoksien sijasta on käytetty pajunoksia. Pajunkissanoksan kutsumanimet palmu ja kissapalmu kertovat pajun täyttämästä tehtävästä.

Palmusunnuntai saa liikkeelle myös virpojat. Virpominen on alkujaan ortodoksinen ja karjalainen perinne, johon ei kuulu pukeutuminen naamiaisasuihin.

Toisen maailmansodan jälkeen siirtokarjalaisten mukana tullut virpomisperinne sekoittui läntisen trulliperinteen kanssa. Näin itäisen ja läntisen pääsiäisperinteen sekoittumisen tuloksena lapset kulkevat nykyään ovelta ovelle virpomassa noidiksi pukeutuneena.

Virpomisessa oli paljon vaihtelua jo 1800-luvulla. Virpomalukujen tyyli vaihteli hartaudesta silkkaan ilkeilyyn. Aikuiset saattoivat saada palkakseen viinaryypyn ja lasten saamat kananmunat vaihtuivat suklaisiksi.

Varsinkin luterilaisilla virpomisesta saattoi tulla jopa osa köyhäinapua eli varattomampi virpoi varakkaampaa.

Lähteet: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja ja ortodoksisen kirkon verkkosivut