Palokkalaiset pöyristyivät avohakkuista – "Tämä ei ole enää lähimetsä"

– Olisiko jo korkea aika palkata ammattilaiset hoitamaan Jyväskylän metsänhoitosuunnitelmaa? Palokan avohakkuut hirveätä katsottavaa, vuodattaa nimimerkki "Harvennus ok" Keskisuomalaisen Lyhyet-palstalla keskiviikkona.

Pistäytyminen paikan päällä vahvistaa maisemallisesti asian. Lähimetsä on hävinnyt talojen välistä, ja moton renkaat ovat rouhineet maaperän. Järeät kannot kielivät, mitä tässä oli vuosikymmenet, ja sitä ei ole vuosikymmeniin.

– Metsää hoitavilta puuttuu ison puun arvostus. Ykkösasia asukkaille tässä on maisemallinen muutos. Korjuussa ei ole huomioitu eläin- ja kasvilajistoa. Nyt on voitu kaataa Ollilan alkuperäinen puusto, ja tilalle kasvaa valikoitu puu. Pystyyn jätettyjä puita olisi voinut myös arvioida esteettisellä silmällä, kritisoi biologi Ari Jäntti suuren kannon kupeessa.

Metsäpäällikkö Marko Kemppainen on tottunut kovaan kritiikkiin. Nimimerkin kaipaaman ammattitaidon ohessa lähimetsien hoitopäätöksiin vaikuttavat asukkaat toiveineen, turvallisuus, puuston ikärakenne ja myös kaavoittaja on kynäillyt voimakkaasti vaikuttavia viivastoja.

– Palokassa on kaavoituksella aikanaan muodostettu runsaasti kapeita kaavoitusvälejä. 20 metrin välissä isot kuuset ovat kasvaneet 25 metrin mittaan, ja niitä on turvallisuusperusteilla otettava pois. Meillä hoitovälit venähtävät yli kymmeneen vuoteen, ja näin asioita on myös ennakoitava, toteaa Kemppainen.

"Tämä ei ole enää lähimetsä"

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys julkisti räväkkäsanaisen kannanoton torstaina. Sen mukaan Palokassa on menty liiallisuuksiin. Maastossa maltillisemmin puhunut Jäntti on pitkälti sen laatija. Kannanotossa vaaditaan hakkuiden välitöntä keskeyttämistä.  Allekirjoittajista Raisa Ojaluoto tarttuu maisemalliseen muutokseen.

– Ihmiset ovat taloa ostaessaan maksaneet metsämaisemasta. Tämä ei ole enää lähimetsä. Nyt pitäisi istua yhteiseen pöytään sopimaan hienovaraisemmasta jatkossa, että samat virheet eivät toteutuisi muilla alueilla, sanoo Jäntti.

Sovittelun pohjaksi antaa selkeän ohjeen seurueen nuorin eli Roope Salminen.

– Kyllä näistä puolet olisi pitänyt valita pystyyn jätettäväksi, sanoo Salminen.

Kemppainen saanut kovaa kriittistä palautetta

Kemppaisen mukaan alueen asukkaita otetaan hoitosuunnitteluun mukaan jo etukäteen. Ohikulkijan tutulla polulla hakkuut voivat yllättää.

– Saamamme palautteen määrä on valtava, ja osin oman osallistavan toimintatavan takia. Yleinen linja siinä on myönteinen. Asukkaat merkitsevät poistettavaksi toivomansa puut, niitä asiantuntijat käyvät läpi puu puulta. Näin keväisin erityisesti varjostavat puut ovat monessa pihapiirissä kaatotoiveen kohteena. Asukkaat ilmoittavat myös vaarallisiksi kokemistaan puista sekä saamme polttopuukyselyitä, kertoo Kemppainen.

Juuri nyt Kemppainen saa kovaa kriittistä palautetta. Hänen mukaan kuitenkin tuhansissa palautteissa yleinen linja on myönteinen.

–Kaupungilla on kaikkiaan metsää 8 600 hehtaaria. Palokassa hoidettavaa on runsaat 100 ja Tikkakoskella 150 hehtaaria. Kaikkiaan kertyvä puumäärä on valtava, myöntää Kemppainen.

Metsäpäällikkö paljon vartijana

Metsäpäällikkö Kemppainen on arkityössään paljon vartija. Kuntaliitosten myötä kaupungille on kertynyt metsäomaisuutta. Metsäpalvelut vastaavat Jyväskylän metsien hoidon suunnittelusta, huolehtii puun korjuusta sekä myynnistä. Kokonaistavoite on metsäomaisuuden arvon säilyttäminen.

–Kaupungilla on kaikkiaan metsää 8 600 hehtaaria. Palokan ja Tikkakosken lähimetsien hakkuujätteet tullaan vielä siivoamaan ja alueille istutetaan taimia, kertoo Kemppainen.

Hoitotoimenpiteitä seuraa Tietoykkösen puhelinseurantakysely. Kyselyn perusteella asukkaat toivoisivat hoitotoimia viiden vuoden välein. Se sopisi Kemppaiselle, mutta ei rahakirstulle.

– Meillä on jatkuva kierros, ja hoitoväli venähtää yli kymmeneen vuoteen. Jatkossa menemme Ristikiveen, ja siellä viimeksi hoidimme metsää 2004. Palokan suunnalla seuraavat alueet ovat Haukkamäki ja Kirri, kertoo Kemppainen.

Kemppainen saa myös todella kärkevää palautetta. Ne ovat usein nimettömiä yhteydenottoja.

– Palokassa on tehty kipeitä kaatopäätöksiä, mutta ne palkitsevat muutaman vuoden päästä. Työ tehdään pitkällä jänteellä. Nyt arvostellaan keskeneräistä, sanoo Kemppainen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .