"Panda on käsittämätön eläin" – tällainen on Pyryn ja Lumin päivä Ähtärissä

Kello 10.01 Ähtärin eläinpuiston urospanda Pyry istuu aitauksensa suurella kalliolla kyyryssä. Se nuuhkii raikasta syysilmaa ja näyttää mustine silmälaikkuineen surumieliseltä.

Paria minuuttia myöhemmin pandatalon päivän ensimmäiset asiakkaat tulevat sisään. 15-henkinen joukko tallustelee kohti kalliolla istuvaa mustavalkoista möykkyä, joka nousee neljälle jalalle.

– Älä mene pois, valokuvaa ottava nainen huudahtaa pandalle.

Pyry ei välitä. Se kääntää selkänsä yleisölle ja löntystelee laiskan näköisesti takaisin sisätiloihin. Matkalla se istahtaa hetkeksi pandojen tarhoja erottavan seinän vierustalle, sille kohtaa, josta näkee naaraspanda Lumin tarhaan.

Toisella puolella Lumi rouskuttaa bambua auringonpaisteessa.

Ähtärin pandat pidetään erillään toisistaan, sillä pandat ovat luonnossa erakkoja. Aikuistuessaan panda etsii oman reviirinsä, samoin kuin vaikkapa ruskeakarhu. Pahimmassa tapauksessa samassa tilassa elävät pandat voisivat riitaantua ja jopa tappaa toisensa.

Panda on käsittämätön eläin. Se on purukalustoltaan ja ruuansulatuselimistöltään lihansyöjä, mutta luonnossa panda syö lähestulkoon pelkkää bambua.

Nykymaailmassa pandaa voisi pitää kasvissyöjänä jonkinlaisena edelläkävijänä. Pandakarhun historiallinen päätös ryhtyä bambunmutustajaksi ei kuitenkaan ole eläimelle hyväksi, sillä sen keho onnistuu käyttämään ravinnoksi alle viidesosan syödystä bambusta.

Siksi panda ei myöskään nuku länsimaisten serkkujensa tapaan talviunta: bambussa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ravintoa niin pitkää lepoa varten. Panda syö, jotta sillä olisi energiaa syödä lisää.

Aikuinen panda ahmii päivästä riippuen 10–30 kiloa bambua. Ähtärin kaksikolle laitetaan Hollannista tuotua heinäkasvia tarjolle päivittäin noin 50 kiloa per eläin.

 

Kun Pyry suuntaa unille, yleisö siirtyy ihastelemaan bambua popsivaa Lumia. Karhu riipii bambukepistä lehtiä hampaillaan ja mussuttaa niitä antaumuksella leveässä haara-asennossa.

– On se ihana halinalle. Tekisi mieli mennä silittelemään, vanhempi nainen toteaa toiselle.

Ystävä epäilee pandan halailun turvallisuutta.

– Sehän on kasvissyöjä. Ei se ihmiselle mitään tee, nainen vastaa.

Se ei aivan pidä paikkaansa. Vuonna 2016 Edinburghin eläintarhan pandatalosta vuoti julkisuuteen video, jolla pandahoitaja juoksi karkuun häntä jahdannutta karhua.

Pekingin eläintarhassa on sattunut tapauksia, joissa panda on moukaroinut aitaukseen tippuneita ihmisiä sairaalakuntoon. San Diegon eläintarhassa panda taas puri hoitajaansa vuonna 2011.

– Pandapuvun sisällä asuu oikea karhu. Pandalla on petoeläimen purukalusto, pitkät ja terävät kynnet ja hirvittävän paljon voimaa. Pandasta ei voi sanoa, että ne eivät olisi ikinä ihmiselle vaarallisia, ei luonnossa eikä tarhassa, Ähtärin pandahoitaja Anna Palmroth kertoo.

Ähtärissä vaaratilanteita ei ole sattunut. Palmroth on eläimille tuttu kaveri, ja hoito-olosuhteet on tehty niin hyviksi, ettei panda pääse ahdistumaan.

– Vaikka meidän pandoillamme olisi ollut känkkäränkkäpäiviä, ne eivät ole käyttäytyneet aggressiivisesti. Aggressiivisuutta voi esiintyä, jos panda tuntee olonsa uhatuksi. Se on aika paljon hoidosta ja olosuhteista kiinni, Palmroth summaa.

Kun Palmroth vie Pyrylle lisää bambua ulkoaitaukseen, sisä- ja ulkotilan välinen ovi lukitaan. Pandojen hoitotilassa hoitajan ja eläimen välissä on harva kalterikko, eikä Palmroth ole ikinä samassa tilassa pandan kanssa.

Kalterikon välistä pandan karheaa turkkia voi kuitenkin paijata, ja palloilla ja muilla leluilla leikkiminen onnistuu. Erityisesti Lumi pitää rapsutuksista.

Puolen vuoden aikana pandakaksikon luonteenpiirteet ovat tulleet hoitajalle selviksi. Palmroth kuvailee Pyryä murrosikäiseksi pojaksi, jota kiinnostaa eniten juoksentelu, oman reviirin etsintä ja merkkaaminen sekä kiipeily. Leluilla se ei juuri leiki.

Pyryn elämästä suuri osa pyörii ruuan ympärillä. Toisaalta niin pyörii varmasti jokaisella pandalla niin luonnossa kuin tarhoissakin, mutta Palmrothin mukaan Pyry on kova syömään jopa pandaksi.

Lumi taas on kaksikosta varautuneempi ja ujompi. Sillä kestää aikaa tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Lumi ei kiipeile niin paljon kuin Pyry, vaan tykkää enemmän leikkiä leluilla.

– Joskus Lumi kantaa palloa mukanaan ja jopa nukkuu se kainalossa. Se on rauhallinen nuori tyttö, sellainen taivaanrannanmaalari, Palmroth kuvailee.

Päivän aikana tulee selväksi, että Pyry on kahdesta pandasta ainakin aktiivisempi. Lumia kiinnostaa tänä tiistaina lähinnä syöminen ja nukkuminen.

 

Kello 10.45 Pyry herää aamu-uniltaan. Lumi on puolestaan siirtynyt aamun ruokailuhetken jälkeen vetämään hirsiä omalle sisätarhan lavetilleen.

Pyry nousee lavetillaan neljälle jalalle, haukottelee ja venyttelee lähes kissamaisesti ja kiipeää tikapuut alas.

Unistaan virkistynyt panda alkaa juoksuttaa yleisöä: se tallustelee ulos, tekee siellä pienen lenkin ja tulee takaisin sisälle lyhyempää varten.

Pandan haahuilu on päämäärätöntä ja monotonista, mutta yleisö porhaltaa vuoroin ulos, vuoroin sisään seuraamaan Pyryn tassuttelua.

– Mä en jaksa enää ravata. Kyllä se vielä tulee ulos, lastenvaunuja työntävä isä toteaa kyllästyneeseen sävyyn.

 

Arkipäivästä huolimatta pandatalossa on reilusti yleisöä, varsinkin aamupäivällä. Kävijöitä virtaa sisään tasaiseen tahtiin, ja kerralla yleisöä on talossa 50–70 ihmistä.

Tungosta ei pääse syntymään, mutta ihmiset kerääntyvät joukoksi aidalle aina, kun panda tekee jotain mielenkiintoista, kuten vaihtaa syömäasentoa tai haukottelee.

Yleisöä olisi parempi riittääkin, sillä Ähtärin pandat eivät ole ilmaisia. Sopimuksen viralliset yksityiskohdat pidetään salassa, mutta maailmalla on arvioitu, että Kiina pyytää yhdestä pandaparista noin miljoona euroa vuodessa.

Tänä vuonna Ähtärissä on käynyt reilut 185 000 ihmistä. Koko vuodelle tavoite on noin 250 000 kävijää, siis 100 000 enemmän kuin aiempina vuosina.

Ähtärin eläinpuiston viestintäpäällikkö Lea Lahtinen kertoo, että eläinpuiston budjetti on hieman plussan puolella tältä vuodelta. Loppuvuodelle ryhmämyyntejä on sen verran, että kävijätavoitteeseen luultavasti päästään.

Lippu pelkkään pandataloon maksaa aikuiselta 30 euroa. Sillä taloon pääsee sisälle kerran. Jos pandojen tarkkailutilasta poistuu ja mielii takaisin sisälle, lippu on ostettava uudelleen.

Jos taas haluaa nähdä pandan suomalaisen serkun ja muut Ähtärin eläimet, yhdistelmälipun saa 36 eurolla.

Kaikista Kiinan ulkopuolisista pandoista tehdään sopimus valtiollisella tasolla. Ähtärissä pandat ovat 15 vuoden sopimuksella. Nyt ne ovat olleet puistossa puoli vuotta, mutta jaksaako yleisö tulla katsomaan pandavanhuksia vielä kymmenen vuoden päästä?

Ähtärissä uskotaan, että jaksaa. Pelkillä pandoilla puisto ei aio ratsastaa, vaan uusia vetonauloja etsitään edelleen Aasian alueen eläimistä. Pandaa vetävämpää eläintä on silti vaikea kuvitella löytyvän.

Riski on suuri, eikä sitä kanna vain eläinpuisto: Ähtärin kaupunki on myöntänyt puistolle yli kahdeksan miljoonan euron lainan, jolla ei ole takaajaa, sillä korkein hallinto-oikeus päätti keväällä lainan olleen laiton.

Eläinpuisto ilmoitti maanantaina 27.8., että se vähentää neljä työntekijää yt-neuvottelujen seurauksena. Eläinpuisto teki viime vuonna miljoonan euron tap­pion, josta 800 000 oli pandoihin liittyviä kuluja.

Viestintäpäällikkö Lahtisen mukaan nyt käynnistetyt neuvottelut eivät liity pandoihin, vaan ovat normaalia yrityksen uudelleenjärjestelyä.

 

Kello 11.04 Pyry riemastuttaa ihmisiä kiipeämällä kalliolle. Sitten se talsii kiipeilytelineelle, kiertää sen ympäri ja nousee muutamaan otteeseen seisomaan telinettä vasten, ikään kuin ylös kiivetäkseen.

Yleisö odottaa, mutta panda ei kiipeä. Se laskeutuu aina takaisin neljälle raajalle ja talsii lopulta Palmrothin tuoman bambukasan luo.

Kolmisenkymmentä kameraa nousee taas pystyyn. Bambua mussuttava panda on selvästi Ähtärin ykkösnähtävyys.

Kun Pyry köllähtää selälleen, yleisöstä pääsee naurunremakka. Panda työntää bambua suuhunsa, ja lehdenpalat lentelevät sen vatsalle. Pyry muistuttaa pilakuvaa suomalaisesta, kaljaa ja perunalastuja sohvalla röhnöttäen nauttivasta miehestä.

Kello 12.25 Pyry istahtaa vesialtaaseen ja yleisö hihkuu. Pienen peränvilvoittelun jälkeen se jatkaa levotonta ravaamistaan. Sisään, ulos, sisään, ulos. Löntystely ei ole nopeimmasta päästä: minuutissa Pyry ottaa noin 80 askelta.

Lumi nukkuu edelleen. Se on kääntänyt kylkeä ja nostanut toisen tassun silmilleen. Ihmiset kuvaavat eläintä ja kuiskuttelevat.

Välillä Pyry käy kiipeilytelineellään nojailemassa ja nuuhkimassa telinettä. Kahdella jalalla seistessään karhu on komea ilmestys. Kiipeilytelineen tunnustelu ei kestä kauan, sillä Pyry huomaa maassa pandakakun palasen ja istahtaa syömään.

Kakusta energisoituneena otus päättää vihdoin palkita yleisön odotuksen. Kamerat nousevat tanaan ja väki suuntaa sisältä ulos, kun Pyry pungertaa itsensä kiipeilytelineen päälle ensin oikeaa kiipeämispaikkaa minuutin etsittyään.

Siellä se löntystää hetken edestakaisin. Sitten panda valitsee sopivan kohdan tulla pois telineen päältä ja kiipeää kapulapuiden välistä yllättävän ketterästi pää edellä alas. Päivän kohokohta on koettu.

Ähtärin eläinpuisto kertoi pandasopimusta tehdessään, että pääpaino ei ole bisneksessä, vaan Ähtärissä halutaan aidosti osallistua pandojen suojeluun.

Kiina ei kuitenkaan vuokraa pandoja pelkkä suojelu mielessään, vaan ne ovat valtiolle diplomaattisia työkaluja. Australiaan ja Kanadaan tehtyjen pandakauppojen yhteydessä Kiina solmi maiden kanssa sopimukset uraanikaupasta ja energiayhteistyöstä.

Skotlantiin vietyjen pandojen hintalappuun tuli miljoonan kylkeen lohenvientisopimus. Ähtärin pandojen vuokraamisen yhteydessä Kiina sopi 800 miljoonan euron sellutehtaan rakentamisesta Kemijärvelle.

Pandadiplomatia toimii myös toiseen suuntaan. Kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tapasi dalai-laman vuonna 2016, Kiina vaati Washingtonin eläintarhan toisen pandan heti takaisin kotimaahansa.

Mustavalkoisista otuksista on tullut Kiinalle tapa tehdä bisnestä. Kriitikot sanovat, että pandojen suojelu ei oikeasti kiinnosta maan valtiollisella tasolla ketään.

– Jos länsi ei olisi kiinnostunut pandoista, kiinalaiset söisivät niitä, Kati Loeffer, entinen Chengdun pandakeskuksen eläinterveyden johtaja totesi Guardianille vuonna 2011.

 

Ähtärin pandat eivät poliittista merkitystään ymmärrä. Ainakaan se ei niiden unia häiritse, sillä Lumi on puolenpäivän jälkeen nukkunut yli kahden tunnin päiväunet.

– Nyt se heräsi, joku huutaa kello 12.50.

Lumi nousee puoliksi pystyyn, haukottelee makeasti, rojahtaa takaisin makuulle. Se tuijottaa katsojia hetken nappisilmillään, kunnes panda kääntää kylkeä lavetin reunalla.

– Se putoaa! Älä putoa, yleisö hihkuu.

Lumi ei huudoista välitä, mutta ei myöskään putoa. Luonnossa pandat nukkuvat puissa, joten niiden tasapaino kestää kyllä tasapohjaisella lavetilla makoilun.

Jotain lavetilta kuitenkin putoaa. Lumi levittää takajalkansa leveään haara-asentoon ja päästää aamuiset, kehonsa läpi kulkeneet bambut ulos samalla haukotellen. Pökäleet putoilevat kaaressa lavetilta maahan, ja sekös yleisöä riemastuttaa.

Tarpeiden teon jälkeen Lumi nousee ylös ja suuntaa ulos. Se löytää maasta pari porkkanaa ja popsii ne kaksin käsin kuin syöttötuolissa istuva vauva. Sitten se tallustaa tarhan toiselle puolelle ja jatkaa aamuisen bambukasan tuhoamista.

Pyry syö myös, tällä kertaa sisätiloissa. Se on syödessään lähes konemaisen tarkka: ensin panda riipii bambukepistä lehdet irti hampaillaan. Keppiä se pitää edessään molemmilla käpälillä.

Sitten se nappaa suuhun kerätyt lehdet toiseen käpäläänsä ja alkaa syödä: yksi haukkaus lehtinipusta, kuusi leuan loksautusta. Ja sama uudestaan. Rouskis, mums, mums, mums, mums, mums, mums.

 

Kiinassa toivotaan, että Ähtärin pandat saavat jälkeläisiä. Sopimuksessa sovituista hoitotiloista löytyy pandavauvan varalta keskoskaappi.

Kaappia ei ole hankittu aidon keskosen varalle. Toiveissa on, että Lumi synnyttäisi sukukypsään ikään päästyään kaksoset. Tällöin pandaemo hylkää toisen pennun, sillä sen energia ja maito eivät riitä kahden pennun hoitamiseen.

On arvioitu, että panda synnyttää kaksoset joka toisella synnytyskerralla. Luonnossa kaksospandoista kuolee aina toinen. Tarhaolosuhteissa ihminen voi hoitaa toista pentua.

Erikoista on, että pandaemo pitää pennustaan huolen, oli kyseessä kumpi tahansa kaksosista.

Siksi kaksosten syntyessä niitä hoidetaan vuorotellen keskoskaapilla ja muilla apuvälineillä, ja välillä emon huomassa olevaa pentu vaihdetaan vaivihkaa toiseen. Näin molemmat pennut saavat yhtä paljon aitoa äidinrakkautta.

Kun pennut ovat kasvaneet tarpeeksi, emo ottaa molemmat niistä käpäliensä alle. Alkuvaiheen hoito on kuitenkin kriittistä, sillä pandanpentu syntyy vain noin 140-grammaisena rääpäleenä.

 

Sen lisäksi, että pandojen pennut ovat syntyessään todella heikkoja, on pelkästään niiden aikaansaaminen kovan työn ja tuskan takana. Edinburghin eläintarhassa yritettiin monta vuotta saada pandoja lisääntymään, turhaan.

Pandanaaran kiima-aika on kerran vuodessa, ja se kestää vain pari vuorokautta. Tämän ajanjakson sisällä pandat pitäisi saada toteuttamaan pennunlisäysakti.

Luonnossa pandauros ja -naaras voivat joidenkin arvioiden mukaan tutustua hiljalleen toisiinsa jopa viikkoja ennen lisääntymistä.

Lisäksi luonnossa ja Kiinan suurissa pandakeskuksissa niillä on valinnanvaraa, siinä missä ulkomaisissa eläintarhoissa panda on pakotettu lisääntymään yhden ja saman lajitoverin kanssa.

Kiima-aikaa on myös vaikea ennustaa, mutta nykyään se on helpompaa kuin ennen. Kun aika lähestyy, pandanaaraan hormonitasoja tarkkaillaan. Niistä voi päätellä, koska kiima alkaa.

Ja vaikka siittäminen onnistuisi, ei pentu ehdi välttämättä ikinä syntyä. Joskus pandaemo sulauttaa kasvavan sikiön kohdussa takaisin omaan kudokseensa. Tätä tapahtuu myös ihmisillä, mutta yleensä vain, kun kohdussa on useampi sikiö. Pandojen kohdalla sikiön sulauttamisen uskotaan olevan paljon yleisempää.

Edinburghissa pandaperheen lisäys­tä yritettiin saada aikaan keinohedelmöityksellä, mutta Ähtärissä aiotaan edetä luonnollisin keinoin.

Ähtärin pandat ovat jo ottaneet kontaktia toisiinsa aitauksien välissä olevan häkkiaidan välityksellä. Joskus ne tervehtivät toisiaan ja jopa leikkivät, tosin kumpikin omalla lelullaan omalla puolellaan.

Se on hyvä merkki. Maailmalla on huomattu, että jos pandat hyväksyvät toisensa jo entuudestaan, on lisääntymispuuhan onnistuminen todennäköisempää.

 

Toistaiseksi Lumi on täysin tietämätön mahdollisesta jälkikasvusta. Se saavuttaa sukukypsyyden vasta kahden vuoden päästä. Kello 13.50 pandanaaraan huomio on jälleen syömisessä.

Se on saanut ulkona aamulla aloittamansa bambukasan tuhottua ja tullut sisätiloihin syömään uutta, eri lajikkeesta koostuvaa bambunippua. Pyry on jo siirtynyt ruokalevolle.

Hiljentyneessä pandatalossa Lumin kovaääninen mässytys kantaa pitkälle. Se jaksaa syödä vielä kymmenen minuuttia, kunnes Lumikin siirtyy lajitoverinsa tavoin päiväunille.

Seuraavan reilun tunnin pandat vetävät sikeitä. Lumin haukotellessa yleisöstä pääsee kovaääninen huokaus, ja kerran Pyry näyttää lähes heräävän. Se avaa silmänsä, nuuhkii ilmaa, haukottelee ja työntää takamuksensa lavetin reunalle.

Syy paljastuu pian: lisää pökäleitä, lisää unta. Yleisöä pandatalossa on enää noin 20 henkeä.

Noin varttia yli kolme molemmat pandat heräävät lähes yhtä aikaa. Ensin nousee Pyry, joka rientää rivakammin kuin kertaakaan päivän aikana vesialtaalleen juomaan.

Sitten se suuntaa hoitotilaan, jotta Palmroth pääsee viemään lisää ruokaa aitaukseen. Samaan aikaan toisessa aitauksessa Lumi on noussut ylös ja tullut omatoimisesti suljetun hoitohuoneen ovelle odottamaan kutsua sisään.

Molemmat pandat tietävät, että lisää bambua tulee tarjolle kello kolmen jälkeen. Siksi ne osaavat herätä ja nousta oikeaan aikaan sekä odottaa kuuliaisesti hoitotilassa ruokatarjoilun alkamista.

Ruoan tultua pandat jatkavat syömistä. Välillä molemmat otukset ilahduttavat yleisöä kiipeämällä kiipeilypuuhunsa, johon Palmroth on piilottanut niille herkkupaloja.

Loppupäivän pandat käyttävät syömiseen. Ulos ne eivät enää mene.

 

Kello 16.40 Lumi kellistyy kyljelleen bambunvarsikasaan. Lehdet on riivitty lähes kaikista, alun perin noin 10-kiloisen kasvinipun kepeistä.

Panda päästää useita syviä tuhahduksia ikään kuin ilmoittaakseen, että nyt riittää. Sitten se nousee ylös, tallustelee laiskasti lavetilleen bambunverso hännästään roikkuen ja jää siihen makaamaan.

Hetken se yrittää raapia bambukeppiä irti takamuksestaan, mutta luovuttaa lopulta ja vaipuu uneen. Pandatalon päivän viidestäsadasta asiakkaasta viimeiset kymmenen alkavat tehdä lähtöä.

Toisella puolella Pyry jatkaa bambun rouskutusta. Se istuu kasan keskellä vatsa pullottaen ja syö samalla täsmällisellä tarkkuudella kuin koko päivän. Yksi haukkaus, kuusi leuan loksautusta, ja sama uudestaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .