Parsinavetat, porsitushäkit ja turkistarhaus säilyvät – eläinsuojelujärjestöt pettyivät ehdotukseen uudeksi eläinsuojelulaiksi

Eläinsuojelujärjestöt arvostelevat hallituksen keskiviikkona julkistamaa ehdotusta uudeksi eläinsuojelulaiksi. Järjestöt ovat pettyneitä erityisesti siihen, että hallituksen linjauksissa ei kielletä parsinavettoja, porsitushäkkejä eikä turkistarhausta.

– Mikäli laki hyväksytään tällaisenaan, sitä ei voi mitenkään kutsua moderniksi eläinsuojelulaiksi. Laki mahdollistaa edelleen tuotantoeläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen sekä turkistarhauksen jatkumisen, sanoo Suomen eläinsuojeluyhdistyksen liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Parsinavetoissa eläimet on kytketty kiinni niin, etteivät ne pysty jaloittelemaan. Nykylain mukaan parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien pitää kuitenkin päästä jaloittelemaan tai laitumelle 60 päivänä vuodessa. Lakiehdotuksessa päivien määrä nousee 90:een.

Porsitushäkeissä voidaan pitää porsivia emakkoja nykylain mukaan jopa viisi viikkoa. Uudessa lakiehdotuksessa tätä ei kielletä, mutta häkeistä osin tai kokonaan luopuvien sikaloiden avustuksia ja korvauksia korotetaan.

Ehdotuksen merkittävimpiä uudistuksia on se, että useimmilla nisäkkäillä ja linnuilla on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä. Turkiseläimistä jatkuva juomavesi pitää kuitenkin järjestää vain siitoseläimille. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan se tarkoittaa, että suurin osa turkiseläimistä jää uudistuksen ulkopuolelle.

Eduskuntaan lähikuukausina, voimaan 2021

Lakiehdotukseen tuli alkuvuoden aikana lähes 400 lausuntopalautetta. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan lausuntoja ei huomioitu tarpeeksi uudessa ehdotuksessa.

– Lakiehdotuksessa on edelleen isoja puutteita, joiden takana ovat taloudelliset syyt. Puutteet liittyvät kysymyksiin, joissa muutokset vaatisivat paljon investointeja, Pulli sanoo.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan esitys on laadittu eri näkemyksiä yhteen sovittamalla.

– Tätä ei ole tehty kenenkään yhden tahon ehdoilla. Yhteensovittamista on tehtävä, kun haluamme ruuantuotantoa tässä maassa jatkaa, Leppä sanoi.

 

Pulli kyseenalaistaa ministerin perustelut siitä, että jos liha kallistuu, sitä tuodaan enemmän ulkomailta.

– Esimerkiksi Ruotsissa porsitushäkkien kiellon jälkeen tuli notkahdus, jolloin tuontilihan määrä kasvoi, mutta sen jälkeen siellä on palattu ihan hyvälle omavaraisuuden tasolle. Tietysti osa kuluttajista tulee aina tekemään valintansa nimenomaan hinnan perusteella. Meidän mielestämme Suomen pitäisi pärjätä laadulla, koska emme kuitenkaan pysty pitämään tuotantokustannuksia alhaisempana kuin muualla.

Uutta eläinsuojelulakia on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien. Keskiviikkona julkaistu ehdotus aiotaan viedä eduskunnan käsittelyyn lähikuukausina ja uusi laki on määrä saada voimaan vuonna 2021 maakuntauudistuksen yhteydessä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .