Pekka Haavistoa naurattaa gallup-tulos suosituimmasta pääministeristä – "Antonio ihmetteli kotona, että äänestetäänkö pääministeristä erikseen"

Vihreiden puheenjohtajaa, kansanedustaja Pekka Haavistoa naurattaa menestys Lännen Median pääministeri-gallupissa. Siinä Haavisto oli suosituin pääministeriehdokas nykyisistä puolueiden puheenjohtajista.

– Antonio ihmetteli kotona, että äänestetäänkö pääministeristä erikseen. No sanoin, että menee samalla äänestyksellä. Jos on suurin puolue, on hyvät mahdollisuudet päästä pääministeriksi.

Haaviston mukaan gallup-tulos oli hieno keskisuuren puoleen puheenjohtajalle ja kannustaa jatkamaan työtä.

– Se herätti eduskuntaryhmässäkin vaikean kesän ja syksyn jälkeen tunteen, että nyt päästään tekemään hyvää vaalityötä. Ehdokasasettelu lähti hieman hitaasti liikkeelle, mutta nyt sekin on hyvässä vauhdissa.

Tavoite kolmen suuren joukkoon

Haavisto ei kuitenkaan suostu arvioimaan mahdollisuuksiaan pääministeriksi vihreiden "pätkäpuheenjohtajana". Hänet valittiin puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokoukseen saakka viime marraskuussa vihreän liiton valtuuskunnassa poikkeuksellisessa tilanteessa, kun edellinen puheenjohtaja Touko Aalto luopui tehtävästä sairastuttuaan uupumukseen.

– Jos ollaan kolmen suuren joukossa, se on erinomainen tulos vihreille, ja sitä kohti kannattaa yrittää. Loppu on äänestäjien käsissä, Haavisto sanoo.

Mikäli vihreät on ensi keväänä eduskuntavaalien jälkeen mukana hallitusneuvotteluissa, Haavisto joka tapauksessa vetää puolueensa neuvottelut. Lisäksi vedettävinä ovat Euroopan parlamentin vaalit.

– Uskon, että Suomen uusi hallitus on muodostettu kesäkuun puoliväliin mennessä hyvissä ajoin ennen EU-puheenjohtajuuskauden alkua. Eli valmista pitäisi olla myös ennen vihreiden puoluekokousta, jossa puolueelle valitaan puheenjohtaja, sanoo Haavisto Uutissuomalaisen haastattelussa.

Kaivoslain kokonaisuudistus asialistalla

Mikäli vihreät nousee eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen, hallitusohjelmaan kirjataan kaivoslain kokonaisuudistus. Yhtenä syynä uudistamiselle on EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimus Ceta, jonka voimaantulo on siirtynyt Italian vastustuksen takia.

– Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltiin loppusyksystä Ceta-sopimusta, ja siinä yhteydessä nousi erillisenä asiana esiin kaivoslakikysymys, koska monet kaivosyhtiöistä ovat kanadalaistaustaisia, sanoo valiokunnassa istuva Haavisto.

Ulkoasiainvaliokunta kuuli laajasti asiantuntijoita, ja ilmaan jäi epäilyksen siemen.

– Vaikka Ceta-sopimuksen voimaantulo ei juridisesti estä maata kehittämästä omaa lainsäädäntöään, se tuo korvausuhan varjon. Esimerkiksi kaivosyhtiö voisi uhata kansainvälisellä prosessilla ja suurella korvausvaatimuksella, jos se kokisi lainsäädännön muuttuvan sitä syrjiväksi. Tämä voisi vaikuttaa lainsäätäjän tai ministeriöiden toimintaan. Olisi parempi, että kaivoslaki uudistetaan ennen Cetan voimaantuloa, perustelee Haavisto.

Toinen syy uudistaa nykyinen, vuodesta 2011 voimassa ollut kaivoslaki, on mineraalien kysynnän kasvu esimerkiksi akkuteollisuudessa.

– Suomen maaperästä löytyy näitä mineraaleja, ja uusia kaivospaineita on ilmassa. Tarvitaan ajattelutavan muutos. Maaperässä olevat mineraalit ovat yhteiskunnan omaisuutta, Haavisto kuvaa vihreiden linjaa.

Louhintavero ja kaivosrahasto

Vihreiden kaivosaloitteen mukaan kaivosyhtiöt voivat hyödyntää mineraalivaroja riittävää korvausta vastaan ja lupaehtojen täyttyessä. Louhintaveroksi puolue esittää 40 senttiä kaivettua ainestonnia kohden, ja se jaettaisiin valtion ja kaivoksen sijaintikunnan kesken.

– Tällainen vero ohjaisi aloittamaan kaivostoiminnan vasta kun mineraaliesiintymä on malmimääriltään riittävän arvokas, huomauttaa Haavisto.

Ylen torstaina julkaistussa kyselyssä kaikki eduskuntapuolueet kannattivat kaivosveroa, sen selvittämistä tai veron sijaan nykykorvausten jakamista uusiksi.

Vihreät esittää myös kaivosrahastoa, johon varat kerättäisiin kaivosyhtiöiden liiketoiminnan tuloksesta.

– Norjan öljyrahaston mallia mukaillen olisi kaivosrahasto, jolla kaivoksen jälkeen kunta voisi kehittää uusia elinkeinoja. Rahastolla myös taattaisiin kaivoksen asianmukainen sulkeminen ja alueen ennallistaminen, Haavisto havainnollistaa.

Vihreät haluaa kaivoslakiin myös intressivertailun, eli lupia tulisi myöntää vain silloin, kun kaivostoiminnan hyödyt ovat haittoja suuremmat. Kunnilla pitäisi olla oikeus kieltää malminetsintä perustellusta syystä, eikä luonnonsuojelualueilla pitäisi sallia edes malminetsintää.

– Jo pelkkä malminetsintä vaikuttaa kunnan elinkeinoihin, esimerkiksi matkailuelinkeinon kehittämiseen, sanoo Haavisto.

Vihreät haluaa myös lisätä ympäristöhallinnon resursseja kaivosten luvittamisessa ja valvonnassa.

– Kaivostoiminnan osalta huoli on herännyt siitä, säilyvätkö maakuntauudistuksessa riittävät resurssit. Huolena uudistuksessa on myös viranomaisten valitusoikeuden rajoittaminen toisen viranomaisen päätöksestä, sanoo Haavisto ja viittaa nykyiseen käytäntöön, jossa Ely-keskusten viranomaiset voivat valittaa Tukesin antamista kaivosluvista.

Nuoret muuttavat trendejä

Perjantaina Haavisto yllättyi iloisesti kohdatessaan eduskuntatalon portailla satamäärin nuoria ilmastomielenosoituksessa.

– Vaikka asia on surullinen, nuoret olivat iloisissa tunnelmissa vaatimassa ilmastotoimia. Nuorille asia on tärkeä, ja länsimaiden nuoret kulutustottumuksiaan muuttaessa vaikuttavat myös kehitysmaiden nuoriin. Siellä seurataan länsimaissa luotuja trendejä, sanoo Haavisto.

Haaviston mukana ilmastonmuutokseen liittyvien toimien pitää olla ilmaston kannalta mutta myös taloudellisesti järkeviä.

– Kansalaisten kannalta muutoksen pitää olla reilu, eikä sellaisia muutoksia kannata tehdä, jotka kurittavat joitakin kansanryhmiä. Esimerkiksi omakotialueilla maalämpöä voitaisiin tukea. Liikenteen sähköistämisen pitäisi alkaa työsuhdeautoista, jotka sitten kiertävät käytettyjen autojen markkinoille kaikkien ulottuville. Biokaasun tarjontaan pitäisi saada maanlaajuinen verkko, ja se voisi olla sivunelinkeinona maatiloilla, visioi Haavisto.

Kaikkein pienituloisimpia pitää Haaviston mukana tukea tulossiirroilla, mikäli tasaverotyyppiset ympäristöverot lisääntyvät.

– Nyt lentovero ja mahdollinen 20 euron korotus etelänmatkaan huolestuttaa. Arjen kannalta tällaiset muutokset ovat kuitenkin marginaalisia, hän huomauttaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .