Pelastuslaitoksen henkilöstö syynätään Supon turvallisuusselvityksillä – kieltäytymisestä voi saada potkut

Suojelupoliisi (Supo) selvittää useiden tuhansien työntekijöiden rikostaustat kaikissa maamme 22 pelastuslaitoksessa. Suurin osa selvityksistä tehdään tänä vuonna.

Pääsyy turvallisuusselvityksiin on turvallisuusverkko TUVE, jota myös pelastuslaitokset alkavat käyttää ensi vuoden alusta. Samaa verkkoa hyödyntävät jo muun muassa poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ministeriöt.

– Turvallisuusverkossa voidaan välittää turvaluokiteltua aineistoa, johon pelastuslaitoksen työntekijät pääsevät käsiksi toimivaltuuksiensa mukaisesti, ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio sisäministeriön pelastusosalta toteaa.

Turvallisuusselvityksillä varmistetaan, että TUVE-verkon arkaluonteista materiaalia pääsevät pelastuslaitoksissa näkemään ja käsittelemään vain he, joille Supo on tehnyt turvallisuusselvityksen.

Jos Supon selvityksessä löytyy jotain ilmoitettavaa, pelastuslaitokset arvioivat itse, miten se vaikuttaa tarkastetun työntekijän mahdollisuuksiin käsitellä arkaluontoisia tietoja.

– Turvallisuusselvityksiä on pyydetty Supolta aiemminkin mutta ei näin laajasti ja yhtäaikaisesti, sanoo Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén, joka on myös Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston puheenjohtaja.

 

Weckstén arvioi, että turvallisuusselvitys tehdään useista tuhansista työntekijöistä palomiehistä toimistosihteereihin – henkilöistä, joilla on pääsy turvaluokiteltuun tietoon. Turvallisuusselvitykset koskevat ammattihenkilöstön lisäksi sopimuspalomiehiä ja vapaapalokuntalaisia.

Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksella turvallisuusselvitys tehdään tänä vuonna noin 500 vakinaisesta työntekijästä. Keski-Suomen pelastuslaitoksella määrä on noin 1 100, koska tänä vuonna selvitykset tehdään vakinaisten lisäksi myös sopimus- ja vpk-henkilöstöstä.

TUVE-verkko ei ole ainoa syy pelastuslaitoksille pyytää Supolta turvallisuusselvitystä.

– Turvaluokiteltua, jopa salaista tietoa käsitellään myös sellaisissa palotarkastuksissa, jotka kohdistuvat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin kuten Puolustusvoimien, poliisin ja muiden valtion virastojen rakennuksiin, Weckstén huomauttaa.

 

Suojelupoliisi tekee pelastuslaitosten työntekijöistä joko suppean tai perusmuotoisen turvallisuusselvityksen riippuen selvitettävän henkilön työtehtävistä. Selvitys maksaa 60–120 euroa.

Suppeaa laajempi perusmuotoinen selvitys voidaan tehdä esimerkiksi henkilöistä, jotka työssään voivat merkittävästi vaarantaa valtion turvallisuutta.

Tällöin Supo etsii henkilöstä "osumia" esimerkiksi rikosrekisteristä, liiketoimintakieltorekisteristä, väestötietojärjestelmästä, Rajavartiolaitoksen ja Tullin tietojärjestelmistä sekä Pääesikunnan rekistereistä.

– Teemme turvallisuusselvityksiä vain selvitettävien henkilöiden suostumuksella. Heille myös kerrotaan selvityksen lopputulos, ylitarkastaja Pekka Aho Suposta sanoo.

Hän korostaa, että Supo harkitsee tapauskohtaisesti keistä kaikista pelastuslaitoksen esittämistä henkilöistä se lopulta tekee turvallisuusselvityksen.

Supo teki viime vuonna noin 62 000 henkilöturvallisuusselvitystä. Määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Ahon mukaan noin kolmessa prosentissa selvityksissä ilmeni asioita, jotka Supo katsoi aiheelliseksi ilmoittaa selvityksen pyytäjälle.

– Tällaisia ovat esimerkiksi tuomiot rattijuopumuksesta, pahoinpitelystä tai huumeista, Aho kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .