Pelastuslaitokset varautuvat entistä paremmin sään ääri-ilmiöihin

Pelastuslaitokset varautuvat sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin entistä paremmin. Esimerkiksi vuodesta 2014 toiminut Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteinen tilannekeskus Istike päivystää ympäri vuorokauden viiden pelastuslaitoksen alueella; käytännössä yksi pelastuslaitos on viikon kerrallaan päivystysvastuussa. Istike avustaa pelastustoiminnan johtajia antamalla pelastustehtävään liittyvää tilannetietoa.

Istike seuraa esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin liittyviä tietovirtoja, kuten Ilmatieteenlaitoksen luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä Luovaa. Luovan kautta viranomaiset saavat mahdollisimman tarkan tiedon ja vaikutusarviot yhteiskunnan toimintaa uhkaavista sääilmiöistä.

Luovan pohjalta pelastuslaitokset ovat laatineet omat valmius- ja toimintaohjeensa erilaisiin sään aiheuttamiin häiriötilanteisiin.

– Luovaan me luotamme kuin vanhaan Neuvostoliittoon, tokaisi pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta Ilmatieteenlaitoksen ilmastonmuutokseen liittyvässä koulutustilaisuudessa.

Parantuneesta valmiustasosta huolimatta Suomessa on Halmeslahden mukaan puutteita viranomaisten komentoketjussa esimerkiksi pitkittyneissä sähkökatkoksissa.

– Pitkäkestoisessa sähkökatkoksessa ei ole mahtikäskyn antajaa, joka voisi määrätä esimerkiksi metsäyhtiöille hakkuita tekeviä metsäkoneita raivaamaan sähkölinjoille kaatuneita puita, Halmeslahti sanoo.

Halmeslahti puhuu omasta kokemuksestaan. Muun muassa vuoden 2010 Asta-rajumyrskyn koulimana hän on kehittänyt pelastuslaitosten varautumista sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin häiriötilanteisiin.

Pelastuspäällikkö kertoo esimerkin:

– Asta-myrskyn jälkeen vuonna 2010 pelastuslaitos otti metsäkoneita omaan käyttöön raivaamaan sähkölinjoille kaatuneita puita. Metsäyhtiö halusi kuitenkin koneet muutaman päivän jälkeen takaisin omille hakkuualueilleen. Ei ollut mahtikäskyn antajaa, joka olisi voinut määrätä koneet yhteiskunnan käyttöön poikkeustilanteen pitkittyessä, Halmeslahti kertoo.

Pelastuslain mukaan pelastustoiminnan johtajalla on valtuudet kiireellisissä vaaratilanteissa ottaa pelastuslaitoksen käyttöön kalustoa, välineitä ja tarvikkeita.

– Laki jättää kuitenkin tulkinnanvaraa, mikä on kiireellistä ja ei-kiireellistä. Sen päättää pelastustoiminnan johtaja, selventää neuvotteleva virkamies Taito Vainio sisäministeriöstä.

Sähkökatkoksessa esimerkiksi puiden raivaaminen sähkölinjoilta on sähköyhtiöiden vastuulla. Pelastuslaitosten vastuulla on ihmisten pelastaminen ja vaarassa olevan ympäristön ja omaisuuden pelastaminen. Jos pelastamiseksi tarvitaan esimerkiksi metsäkonetta raivaamaan teille kaatuneita puita, pelastustoiminnan johtaja voi ottaa koneen käyttöön. Tällöin pelastuslaitos maksaa korvauksen koneen käytöstä.

– Sen sijaan esimerkiksi sähköyhtiöt eivät voi pyytää pelastustoimen apua puiden raivaamiseen sähkölinjoilta ilman että kyseessä on kiireellinen pelastustoiminta, Vainio jatkaa.

Sähkömarkkinalain mukaan sähköyhtiöltä voi hakea korvausta pitkittyneessä sähkökatkoksessa.

– Sähköyhtiöillä voi joissakin tapauksissa olla kiusaus saada raivaamiseen pelastuslaitoksen apua, Vainio arvioi.

Asta-myrskyn aikainen eturistiriitatilanne Etelä-Savossa päättyi puhumalla yhteiskunnan parhaaksi. Koneet raivasivat puita sähkölinjoilta, ja päiväkausia ilman sähköjä olleet asukkaat saivat jälleen virtaa.