Peltipoliiseihin lisää väriä ja valvottaville nopeusrajoituksille kunnon merkit? – Poliiseista koostuvan yhdistyksen aloite etenee myötätuulessa

Liikenne- ja viestintävaliokunnan kanta uuden tieliikennelain valmistelussa puoltaa selkeästi ajonopeutta valvovien kameroiden näkyvyyden lisäämistä ja valvottavasta nopeusrajoituksesta ilmoittamisen tehostamista.

– Kameroiden tehtävä on nimenomaan estää ylinopeuksia ja hillitä ajonopeuksia, eikä olla sakkorysiä, Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapala muistuttaa.

Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys teki vuonna 2016 aloitteen ajonopeuksia valvovien kameroiden havaittavuuden parantamisesta. Yhdistys esitti aloitteessaan kameratolppien maalaamista näkyvällä värityksellä ja sitä, että jokaisesta kameratolpasta ilmoitettaisiin liikennemerkillä ennen valvontapistettä.

– Nykyiset kameratolpat ovat harmaita ja lähestulkoon piilossa. Ja niitä on paljon sellaisissa paikoissa missä ei koko kameroita tarvittaisi, esimerkiksi suorilla mitkä ovat parhaita ohituspaikkoja. Kameroiden pitäisi näkyä selkeämmin ja niistä pitäisi ilmoittaa selkeämmin, Haapala esittää.

Mallia länsinaapurista

Aloitteessa kehotettiin ottamaan mallia Ruotsissa, missä automaattinen liikennevalvonta toimii Haapalan mielestä hyvin.

– Ruotsin malli on verraton. Siellä jokaista kameraa ennen on aina kamerasta varoittava selkeä liikennemerkki. Sen lisäksi nopeusrajoitus, jota kamera-alueella valvotaan, on aina ilmoitettu etukäteen. Siellä kameravalonta toimii niin kuin sen pitää toimia eli ylinopeuksia ennaltaestävästi, eikä Ruotsin poliisin tavoite ole sakottaa ihmisiä.

Perinneyhdistyksen tekemä aloite sai Haapalan mukaan nopeasti laajaa kannatusta kansanedustajien keskuudessa ja asia lähti etenemään. Eduskunnassa vuonna 2016 tehdyssä toimenpidealoitteessa korostettiin tolppien näkyvyyden lisäämisen lisäksi sitä, että jokaisen valvontapisteen kohdalla ilmoitetaan erikseen myös valvottavan tienkohdan nopeusrajoitus.

Nyt eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on ottanut aiheeseen kantaa osana uuden tieliikennelain valmistelua. Tässä ote perusteluista:

"Valiokunta korostaa, että joko kunkin automaattikameran yhteydessä tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla nopeusrajoituksen ilmaiseva merkki. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tästä säädetään liikennemerkkien käyttöä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Samalla tulee arvioida, voidaanko kameroiden huomioimista edistää jollain keinoilla ennaltaehkäisevän vaikutuksen vahvistamiseksi."

– Liikkuvan Poliisin Perinnyhdistys on tyytyväinen, että valiokunta otti asiaan näin vahvasti kantaa, Haapala iloitsee.

"Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli virhe"

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti huomiota myös liikennevalvonnan rooliin liikenteen turvallisuuden kehittämisessä. Perinneyhdistys pitää kannanottoa selkeänä viestinä poliisille siitä, miten tärkeää on valvoa liikennettä myös perinteisellä tavalla.

– Poliisin näkyvää valvontaa pitäisi lisätä. Ammattitaitoinen valvonta on tienpäältä lähestulkoon kadonnut, Haapala toteaa.

Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys perustettiin vuonna 2004 liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen. Yhdistyksen jäsenistössä on paljon sekä virassa olevia että eläköityneitä poliiseja. Puheenjohtaja Haapala on itsekin poliisi, joka työskenteli liikkuvan poliisin palveluksessa lähes 15 vuotta.

– Olemme yhdistyksessä todenneet, että liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli virhe. Myös poliitikot ovat sen ymmärtäneet jälkeenpäin.

Haapala ei usko, että liikkuva poliisi tekisi paluuta lähitulevaisuudessa, mutta automaattivalvonnan kehittämisestä hän toivoo selkeää merkintää uuteen tieliikennelakiin. Lain on tarkoitus tulla pääosin voimaan vuoden 2019 aikana.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .