"Perhe on mun mielessä joka päivä" – Alaikäisenä tulleet turvapaikanhakijat kaipaavat tukea ja suomalaisia ystäviä

Lyhyet oleskeluluvat ja perheenyhdistämisen hankaluus tekevät kotoutumisen vaikeaksi.

Lyhyet vain vuoden mittaiset oleskeluluvat ja perheenyhdistämisen mahdottomuus vaikeuttavat ilman huoltajaa Suomeen tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotoutumista.

Nämä tekijät asettavat suurimmat haasteet nuorten hyvinvoinnille ja kotoutumiselle, todettiin lähes kaikissa Euroopan muuttoliikeverkoston seminaarin puheenvuoroissa Helsingissä torstaina.

Noin 2 000 ilman huoltajaa Suomeen saapunutta alaikäistä turvapaikanhakijaa sai turvapaikan vuosina 2014–2017. Kuitenkin heistä vain harvan perheenjäsenet saavat oleskeluluvan Suomeen.

”Perhe on mun mielessä joka päivä” ja ”Olisi hyvä, jos perhe saisi tulla edes kerran vuodessa viikoksi Suomeen”, palvelujohtaja Mikko Ylisuvanto SOS-Lapsikylästä kertoi tilaisuudessa nuorten omista ajatuksista.

Lupien kestossa eroja

Suurin osa alaikäisille myönnetyistä oleskeluluvista on Suomessa vain vuoden mittaisia. Tässä Suomi eroaa monista EU-maista ja Norjasta.

– Lapsen kannalta oleskeluluvan kestolla on suuri merkitys. Jos lupa on kovin lyhytaikainen, se lisää epävarmuutta kotoutumiseen, maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Samaa mieltä on akatemiatutkija Anna-Kaisa Kuusisto, joka on Trust-hankkeen yhteydessä tutkinut sosiaalista tukea yksin tulleiden alaikäisten kotoutumisessa.

– On vaikea kuvitella omaa tulevaisuuttaan vuoden oleskelulupa kerrallaan. Kun nuori täyttää 18, loppuu lupa ja alkavat maasta poistamiset. Tietoisuus tästä aiheuttaa valtavaa painetta nuorissa ja psykologisen tuen tarvetta, Kuusisto sanoo.

Useimmissa muissa EU-maissa myöskään asumisjärjestelyt eivät muutu oleskeluluvan saamisen jälkeen. Suomessa tilanne on toinen ja vastaanottojärjestelmässä ollut lapsi joutuu luvan saamisen jälkeen muuttamaan uusiin olosuhteisiin, usein eri puolelle maata.

Kotoutuminen alkaa maahantulosta

Vuoden pakolaismieheksi valittu Ahmad Hosseini tuli Suomeen kolme vuotta sitten, 17-vuotiaana. Hänen mielestään kotoutuminen alkaa maahantulosta, ei oleskelulupakortin saamisesta.

– Muuten mun kotoutuminen alkaisi vasta nyt, Hosseini sanoo.

Alaikäisenä maahan tulleet turvapaikanhakijat pääsevät Suomessa kouluun, mutta kielen oppimista hankaloittaa suomalaisten kaverien puute.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistuttaa kouluterveyskyselyn tuloksista: joka neljäs muualla syntynyt kahdeksasluokkalainen sanoi, ettei ole yhtään ystävää. Suomessa syntyneistä yksinäisyydestä kärsi seitsemän prosenttia.

Karuja ovat muutkin terveyskyselyn tulokset.

– Muualla syntyneistä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 26,5 prosenttia oli vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan kokenut seksuaalista väkivaltaa, Kurttila sanoo.

Yksin tulleita 220 000

EU-alueelle ja Norjaan tuli vuosina 2014–2017 yli 220 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Eniten heitä tuli Saksaan, Ruotsiin ja Italiaan. Eniten turvapaikanhakijalapsia Eurooppaan tuli Afganistanista, Syyriasta ja Eritreasta.

Suomeen tuli vuonna 2015 noin 3 000 yksin tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa ja vuonna 2016 noin 400. Vuonna 2017 yksin tulleita alaikäisiä oli 142. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on 68.

Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN) kerää ajantasaista tietoa ja tuottaa jäsenvaltioiden välisiä vertailuraportteja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista. Norja on ainoa EU:n ulkopuolinen maa verkostossa. Toimintaa koordinoi EU-komissio.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .