Perhekeskus yhdistää auttavat kädet

Vaikka neuvolan terveydenhoitaja epäilisi lapsen joutuvan kaltoinkohdelluksi, hän ei aina tiedä, mitä tehdä sen jälkeen.

– Terveydenhoidossa teoreettinen tieto kaltoinkohtelusta on melko hyvin hanskassa. Työntekijät tarvitsevat kuitenkin työkaluja myös siihen, mitä tuolla tiedolla tehdään. Miten toimia, kun kohdataan perhe, jossa epäillään väkivaltaa tai sen riskiä, hoitotieteen professori Eija Paavilainen kuvailee tilannetta.

Hän kannattaakin neuvoloiden kehittämistä perhekeskuksiksi, joissa on esimerkiksi terveydenhoitajia, lääkäreitä, puheterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja vaikkapa päivähoito saman katon alla. Moniammatillisen tiimin avulla perheille löytyy helpommin tapa ja paikka avun saamiseen.

– Tällaisia perhekeskuksia onkin jo käytössä eri puolilla Suomea, ja niitä perustetaan lisää.

Eri palveluja lapsiperheille on Paavilaisen mukaan aika paljon, mutta ne eivät välttämättä kohtaa avun tarvitsijoita. Palvelutaso myös vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Ammattilaisetkaan eivät aina tiedä, mitä palveluita on tarjolla. Tehdään toisaalta päällekkäisiä asioita, ja toisaalta jää aukkoja. Perheet eivät aina jaksa lähteä itse etsimään apua.

Paavilainen näkee sote-uudistuksen mahdollisuutena, jos se pystyy selkeyttämään palveluketjuja parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen mukaansa on tärkeää estää lapsiperheiden ongelmien kasautuminen ja ajautuminen tilanteeseen, jossa tarvitaan esimerkiksi lastenpsykiatrista hoitoa.

Lasten kaltoinkohtelun vaaraa on hankala havaita etukäteen

Vakava lapsiin kohdistunut väkivalta ei ole vähentynyt