Perhepäivähoidosta tehty epävarma valinta perheille – alasajosta puhuttu kymmeniä vuosia

30 vuotta kunnallisena perhepäivähoitajana työskennellyt Tuula Klinga ei ihmettele, jos viralliset tilastot näyttävät, että perhepäivähoidon lapsimäärät ja hoitajamäärät ovat vuosikymmenten myötä vähentyneet. Syyt ovat Klingan ja usean hänen kollegansa mielestä selvät: perhepäivähoidosta on tehty epävarma valinta perheille, kun sen alasajoa on puuhattu Jyväskylässä jo 1990-luvulta saakka.

– Eihän vanhemmat halua hakea perhepäivähoitopaikkaa lapsilleen, jos koko ajan puhutaan, että se loppuu, sanoo Klinga.

Silti perhepäivähoitajat, kuten satoja lapsia uransa aikana hoitanut Klinga, uskovat työnsä tärkeyteen. Suhde, joka syntyy omassa kodissa hoidettavien lasten ja heidän perheidensä kanssa kestää vielä pitkään senkin jälkeen, kun virallinen hoitosuhde on loppunut. Klingan sydäntä lämmittää esimerkiksi tapaus, jossa entinen hoitolapsi toi hänelle hoidettavaksi oman lapsensa.

Päälle viisikymppinen Klinga edustaa kunnallisten perhepäivähoitajien keski-ikää. Ensin Petäjäveden kunnan perhepäivähoitajana ja vuodesta 2007 Jyväskylään siirtyneellä Klingalla on työuransa aikana vain kolmen kuukauden työtön jakso.

– Töitä ja tenavia on riittänyt!

Työuraa olisi jäljellä vielä yli kymmenen vuotta ja sen hän haluaisi tehdä perhepäivähoitajana loppuun saakka. Hän on saanut juuri uuden lapsikatraan, kolme yksivuotiasta ja yhden kaksivuotiaan, joita hän toivoo hoitavansa, kuten edellistäkin ryhmää esikouluun saakka. Klinga ei halua yrittäjäksi, sillä yrittäjien ongelmat tiedetään kunnallisten hoitajien keskuudessa hyvin. Suurin epäkohta yrittäjyydessä on varahoitojärjestelmän puute.

– Moni tekee työtä sairaana ja jaksamisensa äärirajoilla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .