Perho tunnetaan urheilijoista ja tuulivoimaloista – se on myös Suomen luterilaisin kunta

Lauantaina 150-vuotisjuhliaan viettävä Perho näkyy nykyisin kauas. Kirkonkylän kupeeseen pari vuotta sitten valmistuneet tuulivoimalat pilkistävät näkyviin Jyväskylän suunnasta tuleville 13-tiellä jo ennen kuin Kyyjärvi vaihtuu Perhoksi ja Keski-Suomi Keski-Pohjanmaaksi.

Ennen Perhon keskustaa ohitetaan vireä Möttösen kylä. Siellä valmistetaan Jetta-taloja, joten se on monien perholaisten ja naapurikuntalaisten työpaikka.

Möttöseen valmistui uusi alakoulu vuonna 2013 ja kirkonkylälle viime vuoden lopulla. Kouluväki iloitsee nykyaikaisista tiloistaan. On erikoista, että vajaan 2 900 asukkaan kunta investoi kahteen uuteen alakouluun, mutta Perhossa asuukin varsin paljon lapsia.

 

Syyskuisena iltapäivänä Perhon keskusta näyttää hiljaiselta, mutta koulun pihassa on vilinää. Alakoululaiset keinuvat, hyppäävät narua ja temppuilevat hulavanteilla.

Oppitunnin alettua viidesluokkalaiset rientävät Rantabulevardille mittaamaan Perhonjoen näkösyvyyttä ja lämpötilaa. Oppilaat ovat tallentaneet mittaustuloksiaan syksyn aikana tietokoneelle jo useamman kerran.

– Nyt näkösyvyys oli 48 senttiä ja lämpötila 10 astetta, Neea Vikman, Anni Arkkukangas ja Jonna Maanselkä raportoivat.

Perhossa on heidän mielestään hyvä asua, kun on paljon tuttuja.

– Kaupassakin hymyillään ja tervehditään, Vikman sanoo.

Kauppareissunsa lomassa Tuula Kalliokoski kertoo, millaisia perholaiset oikein ovat. Hän on asunut paikkakunnalla 40 vuotta.

– Auttavaisia. Kun 20 vuotta sitten kuolema kävi ja jäin yksin ison perheen kanssa, ihmiset tulivat ja auttoivat meitä, Kalliokoski kiittää.

 

Maria Rannilan mielestä perholaisten tyypillisin luonteenpiirre on suoruus.

– Perholainen sanoo, mitä ajattelee. Joskus se on hyvä ja joskus huono asia, Rannila toteaa.

Rannila on kotoisin Haukalta eli samalta kylältä, jossa vuoden 2000 kuulantyönnön olympiavoittaja Arsi Harju asui Perhossa. Rannila muistaa kuulajätin rentona tyyppinä.

Harju ei ole enää vuosiin asunut Perhossa, mutta keskustan liikenneympyrässä hänestä muistuttaa jykevä kuula Seppo Kalliokosken taideteoksessa Arsin rinki.

Perhossa puhutaan yhä Mollista, maatalousoppilaitoksesta, vaikka nykyisin se on osa Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa. Se on Perholle niin tärkeä, että pari vuotta sitten kunta osti 900 000 eurolla opiston rakennukset ja maat, kun koulutuskuntayhtymä suunnitteli kiinteistökulujen vuoksi koulutuksen lakkauttamista Perhosta.

 

Perholainen Helmiina Hertteli löysi Mollilta oman alansa ja valmistuu ensi keväänä hevosharrastusohjaajaksi. Ammattiopintojen rinnalla hän opiskeli aluksi myös Perhon lukiossa.

– Kun valmistun, aion etsiä töitä välivuodeksi. Sitten ehkä vielä opiskelen ratsastuksenohjaajaksi Kiuruvedellä, hän suunnittelee.

 

Kunnanjohtaja Lauri Laajala on tyytyväinen paluumuuttaja. Heitä Perhoon toivotaan lisää. Laajala nimeää turvallisuuden ja luonnon Perhon vahvuuksiksi.

– Täällä on lasten turvallista kasvaa. Hienoa luontoamme olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmänkin luonto- ja elämysmatkailuun, Laajala toteaa.

Tuulivoimalat näkyvät Perhossa lähes kaikkialle. Niin myös Mollin riista- ja luontolinjan koulutusvastaavan Jorma Koivuniemen olohuoneen ikkunaan kirkonkylässä. Toinenkin tuulivoimapuisto on Perhoon jo kaavoitettu, mutta ei vielä rakennettu.

– Riistalle voimaloista ei näytä olevan haittaa, mutta kaksi puistoa tänne riittää. Jos tulisi enemmän, ne vaikuttaisivat liikaa maisemaan ja luontoon, Koivuniemi sanoo.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .