Pete Parkkosen kaulaan ripustettiin Pihtipudas-koru – laulaja aikoo pitää kotikuntansa nimikkokorua esillä keikoilla ja juhlissa

Uunituore Pihtipudas-koru pujotettiin pop-tähti Pete Parkkosen kaulaan lauantaina Pihtiputaalla. Kotikuntansa pr-juttuihin mieluusti mannekiiniksi lupautuva Parkkonen ilahtui lahjasta.

– Tykkään korun fiiliksestä ja muotoilusta. Tosi hyvä, se on livenä isompi kuin mitä kuva antaa ymmärtää, hän sanoi.

Parkkonen oli menossa tilaisuudesta hääkeikalle soittamaan.

– Tämä passaa puvun kanssa tosi hyvin. Käytän korua varmasti myös keikoilla, hän lupasi

Yksi asia häntä erityisesti korussa ilahdutti.

– Saamani korun kaiverrus. Oman kylän poika! Parkkonen hehkutti tyytyväisenä.

 

Pihtipudas-koru on Pihtipudas-seuran ja Kalevala Korun yhteistyönä valmistunut kotiseutukoru. Kalevala-brändin kotiseutukorut ovat vielä harvinaisia, sillä Pihtipudas-koru on viitisen vuotta sitten julkistetun Viitasaari-korun jälkeen vasta toinen kotiseutukoru.

– Oulun ja Vaasan kaupungit ovat teettäneet  Oulu- ja Vaasa-koruja, mutta ne ovat olleet hyvin erityyppisiä projekteja kuin Viitasaari- ja Pihtipudas-korut. Keski-Suomessa ei ole muita kotiseutukoruja, kertoo korujen suunnittelussa vahvasti mukana ollut kelloseppä Paula Tyyskä viitasaarelaisesta Kello ja Kulta Wiisarista.

– Kalevala-koruja on tehty muinaismuistoista kuten Euran sydän, mutta jälkimmäinen ei ole kotiseutukoru. Nimi viittaa vain korun esikuvan löytöpaikkaan, Tyyskä painottaa.

 

Arkeologiset löydökset osoittavat Pihtiputaalla olleen asutusta jo lähes 10 000 vuoden ajan. Koru on saanut innoituksensa Pihtiputaan Madenevan kivikautiselta asuinpaikalta tehdystä esinelöydöstä. Vuonna 1998 löydetty kampakeraamiseen kulttuuriin ajoittuva saviruukun pala kuuluu Suomen Kansallismuseon kokoelmiin.

Nykyinen Pihtipudas on rakentunut kolmen järven – Koliman, Alvajärven ja Muurasjärven – ympärille, joita korun kolme kulmaa edustavat. Korun keihäänkärkimäinen muoto viittaa muinaiseen pyyntikulttuuriin, seitsemän pistettä yötaivaalla tuikkivaan Otavaan, joka lienee ollut jo kivikaudella pohjoisille heimoille tuttu tähtikuvio.

 

Koru on kotiseututyötä ja paikkakunnan identiteetin vahvistaja.

– Näen itseni kulkemassa koru kaulassa asuinkyläni Korppisen Pienen Kivimäen päällä. Sieltä avautuvat hienot näkymät Pihtiputaan luontoon ja järvimaisemaan. Kivimäki on kuulunut jääkauden jälkeiseen Yoldian meren ulkosaaristoon. Täällä voi tuntea henkäyksen vuosituhansien takaa. Pihtipudas-koru on aito asia ja siitä voi olla hyvin ylpeä, kuvailee Pihtipudas-seuran puheenjohtaja Juha Siekkinen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .