Petri Honkonen: "Suomi on laitettava yhteistyöllä kuntoon"

Kansanedustaja Petri Honkonen täsmensi, että keskeisintä on lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Honkosen vappupuhe kokonaisuudessaan

Hyvät Saarijärveläiset!

Vappu on vakiintunut viimeisen sadan vuoden aikana työn juhlaksi. Suomalainen työ ja sen tekijät toden totta ansaitsevat oman juhlansa. Vappu on myös yhteistyön juhla. Suomalainen yhteiskunta on voinut kehittyä ainoastaan yhteistyön ja konsensuksen kautta. Yhteistyö on mahdollistanut myös työmarkkinoiden kehityksen ja hyvinvoinnin kasvun.

Suomalainen työ on nyt yhä ajankohtaisempi asia. Työttömyysaste on myös meillä täällä Saarijärvellä sekä koko seutukunnallamme historiallisen korkea. Yrityselämä huutaa kauppaa, työttömät töitä ja julkinen sektori verotuloja. Näin yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa tarvitaan konsensusta enemmän kuin koskaan. Olen henkilökohtaisesti puolustanut voimakkaasti suomalaista sopimisen kulttuuria. Iloitsen siitä, että Suomen nykyinen hallitus on pyrkinyt viemään sopimalla maallemme tärkeitä tavoitteita eteenpäin yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Merkittävä osa työelämäämme on osaaminen. Pienen kansan vahvuus on osaava kansa. Suomen hallitus pitää kiinni tästä tavoitteesta ja tekee vuosikymmenen suurimman koulutuspoliittisen uudistuksen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Laadukas ammattikoulutus on ollut mitä tärkeimmässä roolissa kansantalouden kasvussa. On tärkeää, ettei tämäkään koulutusmuoto jämähdä paikalleen, vaan kehittyy vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita.

Oman ikäluokkani nuorista yhä harvempi tulee työskentelemään samassa työpaikassa koko ikäänsä. Useiden ammattien opiskelu ja jatkuva osaamisen päivittäminen tulee olemaan arkipäivää yhä useammille. Nykynuorten halu vaihtaa työpaikkaa on myös aikaisempia ikäluokkia suurempi. Yrittäjyys työn ohella ja työsuhteiden välillä yleistyy. On myös valitettavasti näkyvissä, että työttömyysjaksot ja pätkätyöt käyvät yhä tyypillisemmiksi. Kaikkia näitä merkkejä on näköpiirissä. Nämä tekijät asettavat melkoisia vaatimuksia myös ammattikoulutukselle.

Ammattikoulutuksen parissa tehdään parhaillaan historiallisen suurta reformia. Ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohtana tulee olla opiskelijoiden osaamisen ja elämänhallinnan taitojen kehittyminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Keskeisiä keinoja lähtökohtien saavuttamiseksi ovat

- Yksi järjestämislupa, jolla poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat sekä puretaan turhaa byrokratiaa.

- Yksi rahoitusjärjestelmä, jossa annetaan koulutuksen järjestäjälle kannusteet järjestää koulutus tiiviimmin ja jossa palkitaan valmistumisista.

- Laaja-alaisemmat tutkinnot, joissa tuodaan entistä paremmin työelämän ymmärrys tutkintoihin. Jatkossa meillä pitää olla 380 erilaisen tutkinnon sijaan selkeämmät opintokokonaisuudet.

Keskeisintä mielestäni kuitenkin on työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen. Asiaan liittyen maamme hallitus on teettänyt selvityksen koulutussopimuksesta. Selvityksessä esitettiin, että työssä tapahtuva oppiminen jakautuisi jatkossa kahteen selkeään kokonaisuuteen: oppisopimukseen, joka on työsopimussuhteinen työssäoppimistapa, sekä koulutussopimukseen, joka kokoaisi muut ei-työsuhteiset työssäopiskelumuodot, joissa päävastuu opiskelijasta olisi oppilaitoksella. Tärkeää on, että malleissa oikeudet ja velvollisuudet ovat selvät sekä opiskelijan, työnantajan ja vastuuoppilaitoksen näkökulmasta.

Itse näen, että vastuu nuorten koulutuksesta on oltava jatkossakin pääasiassa oppilaitoksella. Nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitoja tulee kuitenkin myös poistaa. Kun yksilön tilanne työmarkkinoilla muuttuu, on oltava mahdollista päivittää osaaminen ja pätevyys ilman, että olisi välttämätöntä suorittaa tutkinto alusta. Yksilön aiemmin hankittu osaaminen tulee tunnistaa entistä paremmin. Pidän myös erittäin tärkeänä, että jatkossa koulutukseen voisi hakeutua ympäri vuoden.

Hyvä yleisö, koulutuksen lisäksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut uudistetaan. 18 maakuntaa järjestää tulevaisuudessa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelujen järjestämiseen saadaan tällä tavoin nykyistä leveämmät hartiat. Uudistus edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä, sillä päätösvalta on maakuntien ihmisillä. Päätöksenteossa korostuu kansanvaltaisuus, kun maakunnissa päätöksiä tekevät suorilla vaaleilla valitut maakuntavaltuutetut. Keskeisiä yhteiskunnallisia toimintoja voidaan jatkossa ohjata kansanvaltaisemmin, avoimemmin ja siten, että vastuu päätöksistä on kansalaisille selvä.

Sote- ja maakuntauudistuksen tärkein osuus alkaa, kun uudistusta viedään alueilla toteutukseen. Jatkossa tarvitaan laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen erityisesti maakunnallisella tasolla.

Sote-uudistuksessa onnistuminen on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Uskon, ettei kansa anna anteeksi, jos tämä historiallinen uudistus tulisi haudatuksi.

Hyvät kuulijat, samalla otteella – päättämällä ja yhdessä sopimalla – on tänä keväänä ratkaistava myös muut isot asiat. Ongelmat ovat yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen on omissa käsissämme. Suomi on laitettava yhteistyöllä kuntoon.

Toivotan hyvää vappua kaikille!