Pienet maakunnat eivät luovuta – katsovat perustuslain ohjaavan 18 alueen malliin

Pienet maakunnat eivät niele 15 sote-alueen mallia.

Pienissä maakunnissa on vahvana näkemys, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu lopulta 18 sote-alueen mallina.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto ennakoi, että hallituksen ajama 15 sote-alueen ja 18 maakunnan malli todetaan lopulta perustuslain vastaiseksi.

– Demokratian osalta ja sen osalta, että asukkaiden pitäisi pystyä vaikuttamaan oman alueensa palveluihin. Perustuslaki lähtee siitä, että kuntalaisella pitää olla oikeus vaikuttaa oman kuntansa palveluihin, Ahopelto perustelee.

Maakuntien välille kaavaillut yhtymävaltuustot tai muut välielimet eivät hänen mielestään takaisi riittävää demokratiaa ilman sote-alueen statusta jäävien maakuntien asukkaille.

– Kainuussa oli hallintokokeilu, joka tehtiin erityislailla vain Kainuuseen sopivaksi. Laissa nimen omaan mainittiin, että mallia ei voi muualla Suomessa käyttää. Kun Kainuun malliakaan ei olisi voinut käyttää koko Suomessa, tuntuu perustuslain kannalta hyvin ongelmalliselta, että tehdään malli, jossa joku alue alistetaan toisen alaisuuteen, Ahopelto sanoo.

Kolmen maakunnan olisi siis järjestettävä palvelut yhteistyössä jonkun toisen maakunnan kanssa. Keski-Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Savoa on ennakoitu julkisuudessa tällaisiksi väliinputoajamaakunniksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) taas on toivonut maakunnilta oma-aloitteisuutta yhteistyöhalujen ilmaisussa. Sitä ei ole näköpiirissä.

– Lähdemme edelleen siitä, että sote-alueita on 18. Yhteistyötä voidaan kyllä syventää, mutta emme halua sellaista ylimaakunnallista yhteistyötä, että olisi yhteistä hallintorakennetta. Kuvion pitäisi toimia järjestämissopimuksen tyyppisesti, sanoo Sakari Telimaa Keski-Pohjanmaan sote-kuntayhtymästä.

Järjestämissopimuksessa keskussairaala sopii erityisvastuualueensa yliopistollisen sairaalan kanssa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja yhteistyöstä.

– Uskon monen jo tietävän, ettei asia ole perustuslain mukaan kovinkaan helppoa, jos vapaaehtoisuutta ei ilmene, Telimaa toteaa.

– Jos 70 000 ihmistä menee 400 000 ihmisen sote-alueeseen, mitä se demokratia silloin on. Sen voi unohtaa. Päätöksenteko tapahtuisi isosta kaupungista, eikä meillä olisi siinä osaa eikä arpaa.

Luvut viittaavat Keski-Pohjanmaahan ja Pohjois-Pohjanmaahan, jossa on Oulun yliopistollinen sairaala.

Telimaa korostaa, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala on maakuntaansa merkittävämmässä roolissa, koska yli 20 prosenttia sairaalan potilaista tulee sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ja se on synnytyssairaalana noin Lahden ja Jyväskylän kokoinen.

– Olemme synnytyksissä isompi kuin Joensuu tai Vaasa.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri muuttui tällä viikolla sote-kuntayhtymäksi. Tavoitteena on oma sote-alue.

– Kukaan ei ole oikein sanonut ääneen, mitä 15/18 tarkoittaa, joten kanta on selkeä, haluamme olla 15:n joukossa. Rakenne näyttää kuitenkin olevan menossa siihen suuntaan, että kaikilla 18:lla maakunnalla on oma sote, mutta osa joutuu ehkä tekemään vähän enemmän yhteistyötä kuin muut, muotoilee Etelä-Savon soten muutosjohtaja Jouko Luukkonen.

Hän tarkoittaa omalla sotella esimerkiksi sitä, että hoitohenkilökunta on oman maakunnan palkkalistoilla eikä yhtymävaltuustoja tulisi.

– Ainoa mahdollinen ratkaisu, joka voisi mennä myös perustuslaista läpi on se, että sote-alueet olisivat muuten omia ja itsenäisiä mutta järjestämispäätöksessä olisi yhteisiä osia.

Hallitus raamittaa tulevaisuudessa järjestämispäätöksillä maakuntien sote-palveluiden järjestämisen.