Pienet vanhusten hoivayritykset hoippuvat kaatumisen partaalla Jyväskylässä – Viitahoivalta hätähuutokirje kaupungille

Pienet vanhusten ympärivuorokautisen hoivan tuottajat ovat vaikeuksissa Jyväskylässä, ja osa jo lähellä kaatumista.

Jyväskylän perusturvalautakunta käsittelee tänään torstaina vanhusten hoivapalveluita tuottavan Viitahoiva Oy:n avointa kirjettä lautakunnalle. Kirjeessä yhtiö kertoo, että sen taloudellinen tilanne on kestämätön.

Se pyytää kaupungilta pikaista ratkaisua tilanteeseensa ja tuottajakorvausten nostoa. Viitahoiva Oy:n omistaja on Viitakodit ry.

Viitahoivan oma pääoma on jo syöty ja yhtiö on tehnyt kaksi peräkkäistä vuotta tappiota. Se syyttää tilanteestaan Jyväskylän kaupunkia, joka on sen mukaan jo viiden vuoden ajan alihinnoitellut yksityisille maksamansa korvaukset. Alihinnoittelu on sen mukaan jo riski asukkaina olevien vanhusten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

Viitahoivan ja Viitakodit ry:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Jantunen toteaa, että moni pieni toimija ei kestä enää kyydissä, jota Jyväskylä nykyään tarjoaa.

– Vääristynyt hintataso johtaa siihen, että vain ne voivat jatkaa toimintaa, joilla on isot kassat takana, kuten Mehiläinen, Attendo ja Esperi, Jantunen sanoo.

Mutta ovatko Jyväskylän maksamat korvaukset yksityisille palveluntuottajille sitten liian alhaisia? Keskisuomalainen vertaili hintoja muihin kaupunkeihin. Jyväskylän hinnat saattavat olla jonkin verran alhaisemmat kuin muiden kaupunkien, mutta vertailu on vaikeaa, koska hintoihin sisältyy eri asioita, esimerkiksi osalla kaupungeista ateria kuuluu hintaan, osalla ei. Joka tapauksessa ainakin Viitahoivan saama hinta 89 euroa vuorokaudessa (sis. aterian) näyttäisi matalahkolta verrokkikaupunkien keskiarvokorvauksiin verrattuna, jotka liikkuvat 82,30–139,47 euron välillä (liukuman alin hinta oli ilman ateriaa). Se on myös selvästi alhaisempi kuin Jyväskylän kaupungin omien yksiköiden painotettu keskihinta, joka on 108,92 euroa/vrk.

Viitahoivan hätähuutoon yhtyvät myös muut pienet palveluntuottajat Jyväskylässä. Esimerkiksi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry, joka pyörittää merkittävää vanhusten hoivapalvelutoimintaa, on myös vaikeuksissa.

– Vaikeuksia on. Jos laadukkaasti tuottaa palvelut, ei pysty oikein toimimaan, Hoivapalveluyhdistyksen puheenjohtaja Ahti Ruoppila sanoo.

Hän kertoo, että yhdistyksen hoivapalvelut ovat raskaasti tappiolliset osaksi siitä syystä, että sillä on palvelutaloissaan tyhjillään olevia paikkoja, joita kaupunki ei täytä.

Sotainvalidien asuntosäätiö vihelsi jo pelin poikki ja luopui vuoden vaihteessa Telkänhoivan hoivapalveluista. Se myi Telkänhoivan koko osakekannan Attendolle.

– Harjoitimme toimintaa Jyväskylässä 10 vuotta, mutta sitten tuli pää vetävän käteen. Meillä eivät enää rahat riittäneet, asuntosäätiön hallituksen ex-puheenjohtaja Hannu Koskinen sanoo.

Hän kertoo, että kaupungin kanssa järjestettiin palavereita ja sille lähetettiin yhteisiä kirjelmiä toisten toimijoiden kanssa, mutta mitään vastakaikua ei saatu.

Jyväskyläläisen Sammonkodin säätiön hallituksessa vanhuspalveluita koskevia kohuja on seurattu, ja todettu, että järjestö- ja säätiöpohjaiset toimijat olisi tärkeää säilyttää kaupungissa.

– Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt hoitaisivat vanhusten asiat kaikista parhaiten, koska niillä ei ole intressiä rahastaa ylimääräistä, säätiön varapuheenjohtaja Ossi Kananen toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .