Pienikin nyrkki voi tappaa tai vammauttaa – Alakouluikäinen poika joutui Keski-Suomen keskussairaalaan, kun koulutoveri potki häntä välitunnilla

Poika suuttui silmittömästi ja hyökkäsi koulutoverinsa kimppuun välitunnilla. Alakouluikäinen poika sai useita potkuja vartaloonsa. Opettajat eivät nähneet tilannetta, mutta muut oppilaat saivat tilanteen pysäytettyä.

Vanhemmat veivät pojan Keski-Suomen keskussairaalaan, sillä hänellä oli kipujen lisäksi merkkejä sisäisestä verenvuodosta.

– Olo oli epätodellinen, kun istuin lapseni kanssa sairaalan röntgenissä ja ultrassa. En halua kuvitellakaan, mitä olisi käynyt, jos potkijaa ei olisi pysäytetty, äiti huokaa.

Tapaus sattui tänä vuonna keskisuomalaisessa kaupungissa.

Poliisille tulee pelkästään Jyväskylässä vuosittain kymmeniä rikosilmoituksia tilanteista, joissa oppilas on pahoinpidellyt toista peruskoulussa tai koulumatkalla.

Suomessa jopa viidesosaa kolmasluokkalaisista on kohdeltu väkivaltaisesti useamman kerran vuodessa esimerkiksi lyömällä tai potkimalla. Jopa yksi kymmenestä kolmasluokkalaisesta kertoi joutuvansa lyödyksi tai potkituksi useita kertoja kuussa tai viikoittain. Tiedot käyvät ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen uusimmasta kyselystä.

Rikoskomisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo, että tapaukset eivät ainakaan Jyväskylässä vaikuta varsinaisesti lisääntyneen viime vuosina, mutta jokainen tapaus on liikaa.

– Nämä alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa, mutta poliisi tutkii asiaa tiettyyn pisteeseen asti ja yrittää sitten päästä sovintoratkaisuun yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sekä sopia mahdollisista vahingonkorvauksista, Salo kertoo.

Opettajiin kohdistuneet väkivaltatilanteet sen sijaan ovat Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan lisääntyneet viime vuosina erityisesti perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa yli 30 prosenttia ja perusopetuksessa 15 prosenttia työntekijöistä on kokenut väkivaltaa työssään.

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo, että koulut ovat kuin ikkuna lasten ja perheiden tilanteeseen Suomessa.

– Huolestuttavinta on, että keinoja ei näytä olevan riittävästi tilanteiden torjumiseen tai niissä toimimiseen. Keinoja ei ole myöskään tilanteiden analysoimiseen niin, että parannusta aidosti tapahtuisi arjessa.

Suomessa on viime vuosina lakkautettu sairaalakouluja, joten kaikki psykiatrista apua tarvitsevat lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea. Paikkoja jonotetaan, jolloin oppivelvollisuusiässä olevat apua tarvitsevat lapsetkin menevät tavalliseen peruskouluun.

– Tämä osaltaan selittää väkivallan esiintymistä, mutta väkivaltatilanteita on niin paljon, että ei kyse ole ainoastaan lapsista, joilla on joku diagnoosi, vaan paljon laajemmasta asiasta.

Länsikallion mukaan väkivallan lisääntymiseen saattaa vaikuttaa myös se, että kouluissa on lopetettu pienryhmiä.

– Joillekin lapsille on liian haastavaa olla suuressa ryhmässä, ja se saattaa purkautua aggressiivisuutena.

Myös resurssien vajaus oppilashuollossa ja ongelmat tiedonkulussa eri viranomaisten välillä vaikuttavat Länsikallion mukaan kouluväkivallan määrään.

Välitunnilla pahoinpidelty poika toipui. Tapahtuneen jälkeen hänen tilaansa seurattiin terveydenhuollossa. Koulu teki asiasta rikosilmoituksen.

Pojan vanhemmat kokivat aluksi vaikeaksi saada tietoa siitä, kuinka asiassa edetään. He kuitenkin etsivät tietoa monesta paikasta. Vanhempien mukaan kaksi viranomaista antoi ymmärtää, että koulut saattavat haluta painaa asioita villaisella tai sopia niitä vähin äänin, etteivät joudu liian isoon ruljanssiin.

Heidän asiansa käsittelyssä koulu ja opettajat kuitenkin ovat pojan vanhempien mielestä edenneet täysin asianmukaisesti.

Rikoskomisario Salo tai OAJ:n Länsikallio eivät usko koulujen painavan asioita villaisella.

– Totta kai koulujen ja kuntien välillä on eroja. Ainakin opettajiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen vähättelyn kulttuuria voi vielä esiintyä. Opettajalle saatetaan sanoa, että koeta jaksaa, se kuuluu tähän työhön, Länsikallio sanoo.

Hänen mukaansa olennaista on myös se, että esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen jälkeen koulun pitää aina saada tieto opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista, mutta se tieto ei aina tule.

– Asioiden käsittely viivästyy, jos tieto viranomaisten välillä ei kulje. Muistamme kaikki esimerkiksi Eerikan tapauksen, hän sanoo.

Myös jyväskyläläiskouluista kerrotaan, että heiltä tehdään rikosilmoitus aina, kun oppilas selkeästi vahingoittaa toista tahallaan. Koululla on myös velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .