Pienituloiset pelaavat tuloistaan isomman osan kuin enemmän tienaavat, mutta hyöty rahapelituotoista kasautuu hyvätuloisille

Rahapelit syventävät taloudellista epätasa-arvoa usealla tavalla. Pienituloiset käyttävät rahapeleihin suuremman osan tuloistaan kuin hyvätuloiset, mutta pienituloiset myös saavat suhteessa keskimääräistä vähemmän rahapelituottoja omaan kotimaakuntaansa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

THL:n vieraileva tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Tomi Roukka on ensi kertaa selvittänyt, miten pelaajien häviöistä kertyneet rahapelituotot jaettiin avustuksina eri maakuntiin. Tätä tietoa verrattiin kunkin asuinalueen pelaajien tuloihin ja muihin taustatietoihin.

–  Pienempituloisten maakuntiin myönnettiin keskimäärin vähemmän avustuksia esimerkiksi urheiluun ja kulttuuriin sekä lasten ja perheiden, ikäihmisten ja työttömien hyväksi, Roukka sanoo.

–  Tulokset viittaavatkin siihen, että Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisemmilta varakkaammille.

Roukka ei halua tarkemmin arvioida, miten paljon rahapelijärjestelmä tulonjakoa vinouttaa – tähän tarvittaisiin koko verojärjestelmän arviointia.

–  Mutta muihin maihin verrattuna rahapelituotoilla on suurempi merkitys Suomessa.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, mitä perää on kärjistetyssä yleistyksessä, että maaseudun vähävaraiset tukevat pelieuroillaan hyvätuloisten kaupunkilaisten oopperaharrastusta. Tässä tutkimuksessa ei tosin katsottu, ketkä rahapeliavustuksin tuettuja palveluja lopulta käyttävät.

Avustuksia eniten uusmaalaisille

Rahapelituotoista jaettavien avustusten määrä oli suurin Uudellamaalla asukasta kohti suhteutettuna, ja toisessa ääripäässä olivat maaseutumaiset kunnat.

Tutkimuksesta ei käy ilmi, miksi avustuksia ohjautui toisiin maakuntiin enemmän kuin toisiin.

–  Toki kappalemääräisesti kohteita on enemmän siellä, missä on eniten ihmisiäkin, Roukka sanoo.

THL:n erikoistutkija Anne Salosen mukaan yksi selitys voi olla myös se, mistä hakemuksia tulee ja kuinka hyvin ne on perusteltu.

–  Kyse ei ole pelkästään avustuksien myöntämisestä, vaan ketkä ylipäätään niitä hakevat, hän vertaa.

Tutkimus kattoi 18 rahapelaamisen muotoa lotosta rahapeliautomaatteihin. Avustuksia saaneista organisaatioista taas mukana olivat ne, jotka ovat paikannettavissa jollekin alueelle, joukossa esimerkiksi paikallisia urheiluseuroja, vammaisjärjestöjä ja työttömien järjestöjä.

Monet Kansallisoopperan tyyppiset valtakunnallisiksi katsottavat organisaatiot sijoittuvat pääkaupunkiseudulle.

Jos työtön pelaa, pelirahaa palaa

Tutkimuksen mukaan työttömistä harvempi pelaa kuin työssä käyvistä, mutta toisaalta rahapelejä harrastavat työttömät käyttävät pelaamiseen rahaa vähintään yhtä paljon kuin työssä käyvät pelaajat. Samoin maaseudulla asuvat pelaavat korkeintaan yhtä usein kuin kaupungissa asuvat, mutta käyttävät pelaamiseen enemmän rahaa.

Salosen mukaan muissa tutkimuksissa on selvitetty, että esimerkiksi työttömillä peli-intoa voi kasvattaa tarve saada rahaa, halu seurustella muiden kanssa tai tarve paeta arjen murheita.

Maaseudulla taas pelipaikat ovat yleensä pidemmän matkan päässä.

–  Sitten kun on raahauduttu paikan päälle, tulee pelattua enemmän

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten rahapelaamista vuonna 2014 ja rahapelituottojen jakoa samana vuonna. Tutkimus on julkaistu Journal of Gambling Studies -lehdessä.

Miljardin euron potti

Rahapeliyhtiö Veikkaus on tilittänyt voittoja vuosittain noin miljardin euron edestä. Tuottojen on arvioitu pienevän reippaasti, kun muun muassa peliautomaattien määrää vähennetään peliongelmien vuoksi.

Rahapelituotoista jaettavien avustusten jaosta päättävät maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Suurimman potin rahoista ovat saaneet sosiaali- ja terveysjärjestöt, toiseksi eniten kulttuuri ja taide.

Suomessa pelataan rahapelejä vuodessa henkeä kohti noin 320 eurolla, eniten Euroopassa. Eniten rahaa kuluu raha-automaattipeleihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.