Pihlajaveden Martinjärvestä ja Kalmunevasta tehty tutkimus noteerattiin Saksassa

Tutkijat kysyvät edelleen, mitä maailmassa tehdään väärin, kun vedenlaatu heikkenee ja rehevyys lisääntyy.

Viime vuosina kiivaan julkisen keskustelun kohteena olleen Keuruun Pihlajaveden Martinjärven ja sen vieressä sijaitsevan Iso Kivijärven vesien tilasta tehty laaja tutkimus on julkaistu saksalaisessa ympäristögeotieteen alan Environmental Earth Sciences -lehdessä.

Geologian tutkimuskeskuksen sekä Jyväskylän ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin pari vuotta sitten, kun etenkin Kalmunevan turvetuotantoalueen vaikutukset Martinjärveen olivat runsaasti esillä. Jo tuolloin todettiin, ettei Martinjärven pohjassa ole metrien paksuisia turvekerrostumia, kuten joissain puheenvuoroissa väitettiin.

Tutkimusprofessori Tommi Kauppila GTK:sta toteaa Martinjärvi-tutkimuksen käyneen läpi erittäin tarkan seulan vielä ennen pääsyä saksalaisjulkaisuun, mikä osaltaan vahvistaa tulosten sanomaa.

Koska tutkimuksessa pyrittiin saamaan esiin turvetuotannon vesistövaikutukset, otettiin näytteet Martinjärven lisäksi myös Iso Kivijärvestä, jonka valuma-alueella ei ole turpeenottoa. Oleellista oli, että molempien järvien sedimentteihin on tallentunut tiedot muista alueella vaikuttaneista tekijöistä. Sedimentit taas säilövät tapahtumat pitkiltä aikasarjoilta.

Perusteelliset biologiset ja kemialliset tutkimukset osoittivat kummankin verrokkijärven koostumuksen muuttuneen jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin alkoivat metsien laajamittaiset hakkuut sekä maatalouden ja ensimmäisten ojitusten vaikutukset. Suurimmat muutokset molemmissa järvissä ajoittuvat kuitenkin 1960- ja 1970-luvuille, jolloin metsiä ojitettiin voimakkaasti. Turvetuotannon alku ei näy Martinjärven sedimenteissä yhtä selkeästi kuin nämä aiemmat muutokset.

Tutkimustuloksissa muistutetaankin, että vesistöihin vaikuttaneiden tekijöiden tutkiminen on hankalaa, koska soisilla seuduilla myös metsätaloustoimenpiteet voivat aiheuttaa kuormitusta, ja koska järviin vaikuttavat myös maatalous, ilmaperäinen laskeuma, ilmastonmuutos, kiinteistöiltä tuleva kuormitus, kunnostusojitukset ja vesistöjen yleinen tummuminen.

Eliöstömuutosten perusteella järvien vedenlaatu näyttää huonontuneen ja rehevyys lisääntyneen vielä aivan viime aikoinakin – ja erityisesti Iso Kivijärvessä. Syytä muutoksiin ei tutkimuksessa onnistuttu selvittämään, mutta ajallisesti yksiin osuvat esimerkiksi ilmastonmuutos, loma-asutuksen rakentaminen ja metsien kunnossapito-ojitukset.

– Voimme vain arvailla 2000-luvulla tapahtuneiden muutosten syitä. Tulokset herättävät monia kysymyksiä: miksi tuoreita muutoksia on molemmissa järvissä, mikä tällaisen kehityksen saa aikaan – ja mitä tässä maailmassa tehdään väärin, kun suunta on tämä, Kauppila puntaroi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .