Pilvi Torsti ja Laura Huhtasaari ottivat yhteen presidentin syntyperästä

Perussuomalaisten presidenttiehdokas huolissaan "nukkuvista agenteista".

Eduskunta väitteli keskiviikkona kansanedustaja Pilvi Torstin (sd.) Suomen presidentin syntyperää koskevasta lakialoitteesta.

Torsti ehdottaa syyskuussa jättämässään lakialoitteessaan perustuslain muuttamista siten, ettei presidentiksi valittavan henkilön enää tarvitsisi olla syntyperäinen Suomen kansalainen, vaan myöhemminkin kansalaisuuden saanut henkilö voisi tulla valituksi presidentiksi.

Torsti perusteli esitystään oikeudenmukaisuudella. Hänen mukaansa 2020-luvun Suomessa kaikkien Suomen kansalaisten pitää yhtä lailla voida pyrkiä presidentiksi.

– Lainsäädännön pitää olla sellaista, että se ei syrji. Tasa-arvo ja mahdollisuudet kuuluvat kaikille, Torsti painotti.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari puolusti presidentin syntyperävaatimusta muun muassa turvallisuusnäkökohdilla, sillä vieraassa maassa syntynyt presidentti voisi hänen mukaansa olla "nukkuva agentti".

– Yhdysvalloissa, Virossa ja Liettuassa on tämä sama syntyperävaatimus, enkä minä koe, että se olisi epäoikeudenmukainen tai epätasa-arvoinen. Jos näihin maihin muuttaisin, niin kunnioittaisin sen valtion päätöksiä, mistä perinteistä se valtio pitää kiinni ja millä perusteella siellä voi hakea mitäkin virkaa, Huhtasaari sanoi.

– Tämä ei mielestäni ole jäänne, tämä on perinne, ja tällä on vahva symbolinen arvo, Huhtasaari jatkoi.

"Viiltävää puhetta"

Torsti ja Ozan Yanar (vihr.) tyrmäsivät Huhtasaaren puheet perinteistä. Yanarin mukaan perinne on huono argumentti epätasa-arvoisen lain puolustamiseksi.

 – On erittäin vakavaa puhua perinteestä, kun me puhumme esimerkiksi kansainvälisen adoption kautta Suomeen tulleista tuhansista lapsista. Heillä on perinteensä, he ovat suomalaisia. Nämä ovat puheita, jotka tuntuvat todella viiltäviltä näille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja läheisilleen, Torsti puolestaan sanoi.

Torsti muistutti, että syntyperäisen suomalaisuuden vaatimus ei enää koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä.

– Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä muuten kuin presidentin kohdalla, Torsti painotti.

Torsti haluaa perustuslain muutoksen valmisteluun niin, että nyt istuva eduskunta ehtii muutoksen käsitellä ja seuraava eduskunta sen viimeistellä, siten että muutos tulisi voimaan vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

– Demokratiassa kun vaaleissa valituksi tulemisen ohella on erittäin tärkeää se, kenellä on oikeus asettua ehdolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.