Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia

Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei selvitetä riittävän hyvin ja useat työttömät jäävät palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle, todetaan työttömiä koskevassa selvityksessä.

Noin 81  000 pitkäaikaistyöttömästä 16  000 ihmisen työkykyä voitaisiin selvityksen mukaan kohentaa hoidoilla, kuntoutuksella ja työmarkkinoiden joustoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan arviolta 27  000 työnhakijana olevaa pitkäaikaistyötöntä on todellisuudessa työkyvyttömiä ja väärän etuuden piirissä.

Osatyökykyisiä koskevan selvityksen tekivät Tuija Oivo ja Raija Kerätär. Selvityshenkilöiden mielestä työ- ja toimintakykyä tukevia palveluita tarvitsevat henkilöt on tunnistettava nykyistä paremmin. Samalla olisi selvityshenkilöiden mukaan arvioitava, kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvytön ja väärän etuuden piirissä.

"Palvelut toteutuvat sattumanvaraisina tai jäävät toteutumatta"

Asia koskee suurta joukkoa suomalaisia. Noin 600  000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään, raportissa todetaan. Heistä työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240  000 ja työssä noin 300  000, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2012 tiedoista.

Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei raportin mukaan tarkkaan ottaen tiedetä. Osatyökykyisistä kuitenkin melkein puolet on pitkäaikaistyöttömiä ja osuus on kasvanut 2010-luvulla. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vuoden ajan.

Pitkäaikaistyöttömillä on usein samanaikaisesti monen palvelun tarvetta, kuten terveydenhuollon, Kelan ja TE-palveluiden. Kenelläkään ei kuitenkaan ole vastuuta palveluiden yhteensovittamisesta eivätkä asiakkaat saa tarvitsemiaan työkyvyn arviointi- ja tukipalveluita.

–  Palvelut toteutuvat sattumanvaraisina, osittaisina tai jäävät toteutumatta, raportissa todetaan.

Työkykypalveluista vastaisi sote-keskus

Raportti ehdottaa ratkaisuksi hallituskausien yli ulottuvaa strategista työkykyohjelmaa. Tarkoituksena olisi tunnistaa työkyvyn heikkeneminen varhemmin, arvioida toimintakyvyn rajoitteita ja palveluiden tarvetta paremmin ja suunnitella työkykyä tukevia palveluita.

Osa ratkaisua voisi olla työnvälitys- ja rekrytointipalvelujen uudelleenmuotoilu.

Ehdotuksessa työelämän ulkopuolella olevien työkykypalveluista vastaa kunnan sosiaalityö, tulevaisuudessa sote-keskus. Yhteistyössä olisivat mukana monialaiset yhteispalvelupisteet (TYP), jossa toimivat perustason sosiaali- ja terveydenhuolto, te-palvelut ja Kela.

Selvityshenkilöt luovuttivat raporttinsa tänään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille.

Selvityshenkilöistä Oivo on johtaja työ- ja elinkeinoministeriössä ja Kerätär kuntoutuslääkäri.