Plagiointi on yleisin syy epäillä tiedevilppiä

Kukaan ei tiedä, miten paljon tiedevilppiä lakaistaan maton alle.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (Tenk) tietoon tulleiden tutkimusvilppiepäilyjen määrä on ollut kasvussa vuodesta 2013 lähtien, jolloin Tenk uudisti hyvän tieteellisen käytännön (HTK) -ohjeensa. Nyt ilmoitusmäärän kasvu näyttää taittuneen ja vakiintuneen noin 20–25 tapaukseen vuodessa.

Tapauksissa voi olla kyse esimerkiksi tutkimusvilppiin, plagiointiin, tekijyyteen tai omien ansioiden paisutteluun liittyvistä epäilyistä.

Vuonna 2016 neuvottelukunnan tietoon tuli yhteensä 20 virallista epäilyilmoitusta. Vuotta aiemmin ilmoituksia tehtiin yhteensä 24, vuoden 2014 määrä oli 23.

Vakavista epäilyistä suurin osa liittyy plagiointiin.

– Plagiointiepäilyistä isoin osa liittyy opinnäytetöihin. Myös väitöskirjoihin liittyviä vilppiepäilyjä esitetään jonkin verran, Tenkin pääsihteeri Sanna Kaisa Spoof kertoo.

Epäilyistä vain osa todetaan HTK-loukkauksiksi. Vuonna 2015 loukkauksia todettiin seitsemän. Viime vuonna esitetyistä epäilyistä kolme osoittautui niin vakaviksi, että niissä todettiin loukkauksen tapahtuneen. Tapaukset olivat plagiointi, tutkimusaineiston anastus ja tekijyyskiista.

Osa tapauksista yritetään sovitella

Neuvottelukunta tilastoi vain ne tapaukset, joista tutkimusorganisaatiot sille ilmoittavat. Kukaan ei tiedä, miten paljon tiedevilppiä lakaistaan maton alle.

– On selvää, että näitä HTK-epäilyjä ja -loukkauksia on enemmänkin, mutta niistä meillä ei ole kuin viitteitä ja epävirallisia tietoa. Laajuutta ei voi tietää, Spoof sanoo.

Spoof kertoo saaneensa joitakin yhteydenottoja tapauksista, joissa yliopisto on ryhtynyt sovittelemaan tiedevilppitapauksia.

– Vilppiepäily on tullut tietoon ja sitten on ruvettu sovittelemaan siihen tyyliin, että ”eihän tämä nyt vakavaa ollut ja sovitaan, että unohdetaan tämä”. On mahdollista, että luvataan joku vastapalvelus, jos epäilijä ei tee ilmoitusta. On saatettu hyvitellä esimerkiksi niin, että ”lisätään sinun nimesi johonkin seuraavaan artikkeliin, vaikka et ole kirjoittanutkaan sitä”, Spoof kertoo.

Tekijyyteen liittyviä kiistoja yhä enemmän

Spoofin mukaan tieteellisten tekstien tekijyyteen, kirjoittajuuteen ja toimittajuuteen liittyvien kiistojen määrä on lisääntynyt.

– Tutkijoille on tullut viime vuosina entistä tärkeämmäksi se, kuinka paljon heillä on lukumääräisesti julkaisuja omassa julkaisuluettelossaan. Tutkija ei voi kirjata julkaisua julkaisuluetteloonsa, jos hänen nimensä puuttuu kirjoittajalistasta.

Tekijyyskiistoihin saatetaan ajautua esimerkiksi silloin, jos tutkimusryhmän jäsen vaihtaa työnantajaa tai riitautuu ryhmän kanssa.

– Jälkikäteen ollaan sitä mieltä, että koska oli mukana tutkimusryhmässä, pitäisi nimen olla kirjoittajaluettelossa, Spoof antaa esimerkin.

– Ja toisinaan näin juuri onkin.

Melko uusia ja kasvavia ilmiöitä ovat myös omien ansioiden paisuttelu ja toisten tutkijoiden vähättely.

Tenkissä laaditaan parhaillaan ohjetta, jossa tutkimusryhmiä suositellaan sopimaan tekijyydestä aina jo etukäteen ja kirjallisesti. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta ilmoittaa vilppiepäilyistä tulevaisuudessa myös nimettömänä.

– Varsinkin jos epäillään todella vakavaa vilppiä, pitäisi ilmoitus voida tehdä myös nimettömänä.

"Uskon, että suomalaisten korruptoitumattomuus on vahva"

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen mukaan tiedevilppi on Suomessa hyvin kurissa. Yliopistojen johdossa ei uskota, että vilppiepäilyjä jätetään merkittävästi ilmoittamatta.

– Uskon, että suomalainen korruptoimattomuus on tälläkin alueella vahva, Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson sanoo.

Wilhelmsson huomauttaa, että varsinkin tulevaisuudessa kasvavat palkinnot ja suorituspaineet sekä kilpailu saattavat houkutella epärehellisyyteen.

– Ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että tarjolla olevat suuret palkinnot voivat houkutella yksittäistä tutkijaa väärälle polulle. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että ongelma on olemassa.

Yliopistoista vakuutetaan, ettei tiedossa ole tapauksia, joissa vilppiä olisi lakaistu maton alle tai soviteltu kyseenalaisesti. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen muistuttaa, että joissakin tapauksissa sopiminen tai virheen korjaaminen on mahdollista.

– Niistäkin tulisi kuitenkin ilmoittaa. Sovittelu ei saa tarkoittaa, että vilpin tapahtuminen kielletään.

Nimettömiin vilppi-ilmoituksiin suhtaudutaan varauksella.

– Nimettömänä ilmoittaminen on periaatteessa hyvä asia. Olisi kuitenkin hyvä, että tämä ei johtaisi tarpeettomiin HTK-selvityksiin, Manninen pohtii.

– Nimetön ilmiantomahdollisuus voisi houkutella käyttämään järjestelmää myös väärin. Joistakin minullekin tulleista tapauksista näkee, kuinka konfliktin taustalla ovat tulehtuneet henkilösuhteet, Wilhelmsson sanoo.

Uusimmat

Kotimaa

Diplomaattiuraa tekevä Joonas Könttä lähtee Jyväskylästä ehdolle eduskuntaan

Supon päällikkö ei edelleenkään ota kantaa Airiston Helmi -rikosjutun merkitykseen kansalliselle turvallisuudelle – ”KRP tutkii vakavia talousrikoksia”

Tutkimus: Suomalaisteinit juovat vähemmän alkoholia kuin eurooppalaisnuoret keskimäärin

Nelostie siirtyy rinnakkaistielle Äänekosken pohjoispuolella

Valaistuja noppakuutioita, led-valopuita, valosateenvarjoja ja vesikanistereista tehty jättinorsu – katso kartalta, mitä kaikkea Jyväskylän valoviikonloppu tarjoaa

Asianajajaliitosta erotetun Heikki Lampelan valitus ei mennyt läpi – hovioikeus piti erottamisen voimassa

Supo: Länsi-Euroopassa vapautuu lähivuosina yli 200 terrorismirikoksista tuomittua vankia – mentoreita terroristeille yhä enemmän

Poliisi: Lääketieteelliseen pyrkinyt sai huonot pisteet, sormeili rikoskumppanin kanssa vastauksiaan ja vaati oikaisua

Eino Nissinen jahkasi ja kuunteli kymmentä lastaan – lähtee ehdolle eduskuntaan

Raaseporin tasoristeysonnettomuudesta ei syytettä kuorma-autoa kuljettaneelle varusmiehelle –  ei voinut nähdä lähestyvää kiskobussia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.