Pohjavesien piti olla kunnossa jo viime vuonna – riskialttiita alueita entistä enemmän

Maan hallituksen hyväksymän tavoitteen mukaisesti pinta- ja pohjavedet olisi pitänyt saada pääosiltaan hyvään kuntoon jo viime vuoden loppuun mennessä.

Riskialttiiden pohjavesialueiden määrä on kasvanut Suomessa selvästi. Syynä on pääsääntöisesti ihmisen toiminta.

Suomessa on noin 3 800 vedenhankintaa varten tärkeää ja siihen soveltuvaa pohjavesialuetta. Kolme vuotta sitten tehdyn tila-arvion mukaan maassa oli tuolloin 353 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joista valtaosa sijaitsee Etelä-Suomessa ja taajamissa.

Parhaillaan päivitetään vuoden 2013 tila-arvioita, ja sen tulokset julkistetaan kesäkuussa. Ennakkotietojen mukaan riskialueiden kokonaismäärä on noussut noin 380:een, joista Keski-Suomessa sijaitsee hieman alle 30.

Uusia riskikohteita on löytynyt selvityksissä noin sata, mutta osa aiemmista kohteista on poistettu listalta lisääntyneen tiedon vuoksi.

Maan hallituksen joulukuussa 2009 hyväksymän tavoitteen mukaisesti pinta- ja pohjavedet olisi pitänyt saada pääosiltaan hyvään kuntoon jo viime vuoden loppuun mennessä.

– Valitettavasti tavoitteeseen ei ole päästy ja kehitys on mennyt myös pohjavesien osalta huonompaan suuntaan. Kokonaisuudessa tilanne on kuitenkin edelleen hyvä ja pohjavedet täyttävät yleensä talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, kertoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tila voi heikentyä ilman suojelutoimia.

Golfkentät ovat yksi uhka

Vesiasioita käsiteltiin Jyväskylässä keskiviikkona pidetyillä valtakunnallisilla talousvesi- ja energiakaivopäivillä. Suomen pinta-alasta noin kuusi prosenttia on luokiteltu merkittäviksi pohjavesialueiksi. Ne ovat suojeltuja ja pohjavesien pilaamiskielto on ollut voimassa vuodesta 1964 lähtien.

– Suojelusta huolimatta pohjavedet ovat monin paikoin vaarassa, sillä useat pohjavesialueet sijaitsevat esimerkiksi teiden alla ja läheisyydessä. Teiden suolaus aiheuttaa kloridipitoisuuden nousua, mikä on merkittävä riski.

Lisäksi monet muut ihmisen toimet ovat haitallisia pohjavesille. Niitä uhkaa muun muassa vaarallisia kemikaaleja käyttävä teollisuus, kemialliset pesulat, huoltoasemat, korjaamot ja romuttamot.

– Myös kaatopaikat,  turkistarhat, pelto- ja puutarhaviljely, kasvihuoneet ja taimitarhat voivat pilata pohjavesiä. Orvomaa selvittää.

Niin ikään  harrastustoimintaa varten rakennetut ympäristöt, kuten golfkentät ja ampumaradat, ovat riskejä pohjavesille.

Ilmastonmuutos heikentää tilannetta

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Suomessa ja vesihuoltoon vaikutus on pääosin kielteinen.

– Pinta- ja pohjaveden vuotuinen vuorovaikutus lisääntyy ilmastomuutoksen seurauksena. Pohjaveden korkeudet nousevat talvella ja laskevat hieman kesällä.

Pohjaveden kierto on Suomessa nopeaa ja veden riittävyyden kanssa voi tulla paikoin ongelmia.

– Kuivien kausien paheneminen lisää pohjavesivarojen varassa olevalle vesihuollolle aiheutuvia riskejä ja ongelmia. Lisäksi sään ääri-ilmiöt voivat heikentää vedenlaatua, lisätä vedenkäsittelyn tarvetta sekä aiheuttaa häiriöitä vedenjakelussa.

Ilmastonmuutos voi vaikeuttaa kaivojen käyttöä, sillä märät talvet lisäävät mahdollisuutta pintavesien pääsyyn kaivojen rakenteisiin. Myös kaivojen siiviläosuudet saattavat olla asennettu liian korkealle tai liian lyhyelle osuudelle.