Poliisi arvioi uusiksi ylinopeuksien puuttumiskynnyksen

"Vielä on mahdotonta sanoa, kiristyykö vai löystyykö sakotusraja."

Poliisissa toppuutellaan keskustelua sakotusjärjestelmän uudistamisesta. Viime päivinä on uutisoitu, että uusi tieliikennelaki toisi ylinopeusvalvontaan nollatoleranssin, mikä tarkoittaisi sitä, että yhden kilometrin ylinopeuksista tulisi aina seuraamusmaksu.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) puolestaan kertoi Facebook-kirjoituksessaan, ettei asiasta uutisointi ole antanut lakiuudistuksesta oikeaa kuvaa. Myös nykyinen rikesakkolaki koskee kaikkia ylinopeuksia.

80 kilometriä on 80 kilometriä

– Muutos ei ole ehkä niin radikaali, mitä mediassa on annettu ymmärtää. Periaatteessa nollatoleranssi on ollut lain mukaan nytkin. Jos nopeusrajoituskyltissä lukee 80 kilometriä, se on 80 kilometriä, kertoo poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisihallituksesta.

Holopaisen mukaan poliisi voi puuttua yhden kilometrin ylitykseen, mutta poliisissa on ohjeistettu asiaa puuttumiskynnyksellä. Automaattivalvonnassa se on helppoa, kun "kynnys" asennetaan suoraan laitteeseen, mutta manuaalivalvonnassa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Poliisilla ei kuitenkaan ole kapasiteettia puuttua jokaiseen ylinopeuteen, koska lakikaan ei sitä edellytä.

Puuttumiskynnystä sovellettava

Holopaisen mukaan uudessa lakiehdotuksessa poliisin huomautusmenettely on säilytetty samoin kuin poliisin oikeus ohjeistaa toimintaa. Poliisi ei kuitenkaan pohdi uusia tulkintaohjeita ennen kuin uusi tieliikennelaki on hyväksytty, mutta todennäköisesti ohjeistukset muuttuvat.

– Puuttumiskynnys on rakennettu nykyisen lainsäädännön maailmaan ja liikennevirhemaksu on kokonaan uusi asia, joka on osa seuraamusjärjestelmää. Puuttumiskynnystä täytyy soveltaa kokonaisuuteen, Holopainen sanoo.

Holopainen pitää rikesakon korvautumista liikennevirhemaksulla merkittävänä uudistuksena, sillä se helpottaa poliisin työtä ja säästää yhteiskunnan verorahoja. Hän vertaa liikennevirhemaksua parkkisakkoihin.

Raskas prosessi kevenee

– Liikennevirhemaksu on hallinnollista menettelyä eikä rikosmenettelyä, mitä rikesakko ja sakko ovat. Näemme positiivisena sen, että pienemmistä asioista seuraamusmenettely on kokonaisuutena kevyempi.

Holopaisen mukaan rikesakon vastustaminen johtaa raskaaseen prosessiin, joka työllistää poliiseja yksinkertaisissakin asioissa. Jatkossa rikospuolen poliisit voivat keskittyä tärkeämpiin tehtäviin.

Liikennerikkomukset, jotka ovat omiaan vaarantamaan toisen henkeä tai terveyttä, arvioidaan jatkossakin rikoslain liikennerikostunnusmerkistöjen mukaan eli päiväsakolla tai vankeudella.

Media korostaa ylinopeuksia

Eduskunnan liikennekerhon tilaisuudessa viime viikolla kritisoitiin sitä, että poliisi keskittyy tiedottamisessaan nopeusvalvontaan. Holopainen vastaa arvosteluun sanomalla, että tiedottaminen on eri asia, mitä mediassa julkaistaan.

– Poliisin liikennetiedottaminen ei ole ylinopeuspainotteista, mutta asioiden uutisointi on.

Holopainen myöntää, että liikenneonnettomuuksien takana on paljon muutakin kuin ylinopeus, mutta poliisi ei voi kertoa niistä. Ihmisen terveystietoja ei saa julkistaa ja poliisi ei voi varmuudella tietää, oliko kuljettaja esimerkiksi itsetuhoinen.

– Ylinopeus, veren alkoholipitoisuus ja jarrutusjäljet ovat "insinööritiedettä", joista tiedot ovat saatavissa heti, Holopainen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Suomen suosituin kuvaaja? – Kymmeniä kuvatilauksia päivässä