Poliisi pyydettiin turvaksi: vaikuttiko vihapuhe päättäjien ratkaisuihin?

Keuruun kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen Milla Rautanen (kesk.) myöntää, että uhkailut ja vihapuhe sosiaalisessa mediassa vaikuttivat hänen äänestyskäyttäytymiseensä, kun Keuruulla maanantaina päätettiin kaupungin lausunnosta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamiseksi paikkakunnalle. Hän sanoo tietävänsä myös muutaman muun, jotka olisivat äänestäneet toisella tavalla, ellei ryöpytys somessa olisi ollut niin hurjaa.

Rautanen oli hallituksessa keskuksen perustamista vastaan, mutta äänesti myöhemmin valtuustossa sen puolesta.

– Kun sunnuntaina keskustan ryhmässä käsittelimme asiaa, päätimme heittää pallon takaisin Maahanmuuttovirastolle. Tuntui siltä, ettei vastaanottokeskusta voida tällaisessa keskusteluilmapiirissä tuoda paikkakunnalle. Hallituksessa äänestin enemmistön mukana, koska emme halunneet pelottelun enää jatkuvan emmekä sitä ruokkia. Tuntui, että asia alkoi repiä liikaa varsinkin, kun meillä on täällä paljon isompiakin ongelmia keskusteltavana.

Hän kertoo häntä ja hänen yritystään uhatun sosiaalisessa mediassa jopa niin, että hänen isänsä, joka on entinen poliisi, on pelännyt hänen turvallisuutensa puolesta.

– Tiedän vihapuhetta kohdistetun myös joihinkin muihin hallituksen ja valtuuston jäseniin tyyliin, että nappi otsaan, jos äänestät vastaanottokeskuksen puolesta. Yksi hallituskavereistani kertoi puoluetoveriaan näin uhatun. Minua ei ole aivan näin raa’asti uhkailtu.

Rautasesta on käsittämätöntä, kuinka vihaisiksi vastaanottokeskus on ihmiset saanut. Hän on toisen kauden valtuutettu, eikä ole vastaavaa kokenut.

– Minulta on kysytty, hyväksynkö, että turvapaikanhakijat tulevat ja raiskaavat tyttäreni. Tämän tasoista keskustelu siis on.

Valtuustossa hän kertoi äänestäneensä omantuntonsa mukaan.

Poliisi turvasi kokouksen

Komisario Arto Rajala Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän kenttäyksiköstä ei ainakaan äkkiseltään muista, että poliisia olisi hänen urallaan aiemmin valtuuston kokousta turvaamaan tarvittu. Hän on ollut poliisina 39 vuotta.

– Mutta tämä onkin nykyään sitä internet-maailmaa. Vastaanottokeskuksen perustaminen oli ilmeisesti herättänyt tuntemuksia, ja somessa oli kerrottu, että jotkin ääriliikkeet olivat tulossa lausumaan mielipiteitään – jollei häiritsemään valtuustoa, niin ainakin järjestämään kokouksen kaupungintalon läheisyyteen.

Poliisi saapui paikalle etukäteen katsomaan mahdolliselle yleiselle kokoukselle sopivan paikan.

– Kunnantalon rappusilla sellaista ei voi pitää.

Yhteydenoton Rajala sanoo tulleen kaupungin puolelta, mutta jollei olisi tullut, olisi poliisi hänen mukaansa ollut aloitteellinen.

Uhkailujen kohteeksi joutuneet päättäjät eivät hänen tietääkseen ole ottaneet yhteyttä poliisiin.

Idea vastaanottokeskuksesta tuli elokuussa

Valtuustossa Ilari Kotimäki (hyvä veli -ryhmä) sanoi, että vastaanottokeskuksen tulo on ollut tiedossa jo vuoden verran. Päättäjiltä tämä vain on hänen mukaansa salattu.

Tilojen nykyisen omistajan Sarakallio Kiinteistöt Oy:n edustaja, johtaja Timo Kauppinen kiistää tämän.

– Meihin otettiin yhteyttä elokuun alkupuolella ja kysyttiin, voitaisiinko käydä tutkimassa, sopisiko Keuruun varuskunnan alue tällaiseen tarkoitukseen. Kiersimme alueen läpi ja katsoimme, että tämä saattaisi olla tähän tarpeeseen hyvä paikka. Sen jälkeen keskustelu ryöpsähti valloilleen.

Mistä yhteydenotto tuli, sitä hän ei halua eritellä.

– Asia on kuopattu, ja nyt menemme eteenpäin ja palaamme siihen, missä olimme reilut kaksi viikkoa sitten.

"Uhkailu ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon"

Vs. kaupunginjohtaja Tero Mäkelä toteaa, ettei uhkailu kuulu demokraattiseen päätöksentekoon. Vaikuttiko se äänestyksen lopputulokseen, sitä hän ei osaa sanoa. Monia huolestutti varmasti keskuksen koko.

– Rohkenisin väittää, että kirjoittelu ja propaganda ovat aika suurelta osin lähtöisin muualta kuin Keuruulta. Aivan samanlaisia piirteitä on näet ollut argumentoinneissa monella muulla paikkakunnalla, jonne on vastaanottokeskusta kaavailtu.

Mikäli keskuksen työllistämät noin 30 ihmistä olisivat olleet kaikki keuruulaisia, olisi tämä tiennyt hänen laskelmiensa mukaan kaupungille runsaan 200 000 euron vuosituloa. Vastaanottoraha olisi tuonut paikkakunnalle ostovoimaa 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Koulutuksen ja terveydenhuollon kulut olisi maksanut valtio, kaupungin vesiliikelaitokselle olisi jäänyt keskuksen tulon myötä arviolta 40?000 euroa enemmän viivan alle, ja Keuruun Lämpövoima Oy:lle vaikutus olisi ollut Mäkelän arvion mukaan vieläkin suurempi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .