Poliisijohdon virkarikosten käsittely on vaakalaudalla vanhenemisuhan takia

Yhden syyte ehti jo vanhentua poliisijohdon virkarikosjutussa – ainakin osa muistakin vetoaa nyt vanhentumiseen.

Ensi tiistaina valmisteluistunnolla alkavassa poliisijohdon virkarikosjutussa on yksi syytetty vähemmän. Jutun syyttäjät peruuttivat Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta vastanneen poliisiylitarkastajan syytteen heinäkuussa, koska syyteoikeus ehti vanhentua viime metreillä. Vuoden 2013 syyskuussa eläkkeelle jäänyttä miestä syytettiin alun perin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Jutussa on kyse siitä, että Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion epäillään poistattaneen alamaailman tietolähteiden tiedot Helsingin poliisin rekisteristä ja määränneen, ettei uusia tietolähteitä rekisteröidä.

Käräjäoikeuden on tarkoitus alkaa selvittää tiistaina, kuka vastasi tai kenen piti vastata Aarnion tietolähdetoiminnan valvonnasta. STT:n tietojen mukaan vähintäänkin osa myös muista syytetyistä tulee kuitenkin vetoamaan siihen, että syyteoikeus olisi jo vanhentunut. Yksi syytetyistä, entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero vahvistaa, että hän jakaa tämän käsityksen, mutta kertoo, että hänen omalta osaltaan asia on vielä auki.

– Tiedän, että on useita, jotka ovat vedonneet vanhentumiseen. Minun osaltani on paljon pöytäkirjoja, joita ei ole toimitettu minulle lainkaan. Tilanne on vähän omalaatuinen, Paatero sanoo.

Valtakunnansyyttäjä: On valitettavaa, että tämä kesti näin pitkään

Syytteitä ajava valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen toteaa, että käräjäoikeudessa tulee selviämään se, minkä takia tutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet näin pitkään.

– Totta kai tässä on mennyt paljon aikaa ja se on erittäin valitettavaa, että tämä on kestänyt näin kauan. Mutta siellä on erilaisia ymmärrettäviä syitä, miksi tässä on kestänyt. Ne eivät tee tietenkään toiseksi sitä, että tämä on kestänyt. Monet asiat ovat olleet sellaisia, että niille ei ole voinut mitään ja se ei tietenkään ole ollenkaan hyvä asia.

Hän ei kerro syistä vielä tarkemmin, mutta toteaa, että pitkään kestäneessä monimutkaisessa Aarnio-prosessissa ei ole ollut ihan yksinkertaista sovittaa asioita yhteen.

Toiviainen kertoo, että poliisiylitarkastajan syytetyn penkille saaminen jäi kiinni päivästä parista.

– Käräjäoikeus suorittaa tämän haastamisen. Siinä vaiheessa kun syyttäjä on tehnyt harkintansa, se on käräjäoikeudenkin vastuulla onnistua haastamisessa. Ihminenhän voi toki olla myös lomamatkalla tai jossakin. Siinä on tapahtunut sillä tavalla, että hänet on onnistuttu haastamaan olikohan päivää vai kahta myöhemmin sen jälkeen, kun tämä ennätti vanhentua.

Professori: Epäiltyjen rikosten tekoaika jää tuomioistuimen harkittavaksi

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi ihmettelee tilannetta.

– Se, miksi vähän ihmettelen tätä on, että meillä on ollut aika voimakas ajattelu, että yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa olisi hyvä, että tuomioistuin pääsisi ratkaisemaan pääkysymyksen. Laiminlöintirikoksissa on jätetty oikeudenkäynnin varaan se, miten laiminlyöntirikoksissa tulkitaan tekoaikaa.

Toisin sanoen oikeus joutunee ottamaan kantaa ensi töikseen siihen, milloin väitetty valvonnan laiminlyönti on tapahtunut. Jos jonkun osalta todetaan, että syytettä ei nostettu ajoissa, on syytetty oikeuden edessä syytön.

Syyteoikeuden vanhenemista tulkitaan tekoajan loppumisesta siihen, kun syytetylle annetaan syyte tiedoksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .