Poliisit vitsailevat sisäisellä "vasikointikanavallaan" – kokeilu paljastanut vasta kolme virhe-epäilyä

Poliisin sisäisen ilmiantokanavan ilmoituksista vain kolmessa on ollut konkreettinen epäily poliisin virheellisestä tai epäeettisestä toiminnasta. Kanavan pilotointi käynnistyi joulukuussa Helsingin poliisissa ja keskusrikospoliisissa.

Tähän mennessä kanavaan on tehty 116 ilmoitusta, joista kolme on johtanut tarkempaan selvitykseen. Yksi näistä koski epäiltyä virka-autojen väärinkäyttöä, joka lopulta paljastui perustelluksi toiminnaksi.

Kaksi muuta selvitystä koski epäiltyä epäasiallista käytöstä työkaveria kohtaan. Nämä tapaukset hoidettiin esimiehen puhuttelulla.

Poliisi kutsuu järjestelmää ”eettiseksi kanavaksi”. Käytännössä se on sähköinen linkki poliisin intranetin etusivulla. Kanavaan pääsee sekä poliisi- että siviilihenkilöstö. Helsingin poliisissa ja keskusrikospoliisissa on yhteensä noin 2 300 työntekijää.

Ilmoituksen voi antaa nimettömänä.

– On positiivista, että epäeettiseksi tai muutoin virheelliseksi epäiltyä toimintaa ei ole tullut paljon esiin. Se antaa viitteitä siitä, että asiat ovat poliisissa pääosin hyvällä mallilla, poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta toteaa.

 

Poliisin pilottihenkilöstö ei näytä täysin ottaneen tosissaan tai ymmärtäneen ilmiantokanavan tarkoitusta, sillä suuri osa ilmoituksista on ollut joko huumoria – niin kutsuttua läppää ja irvailua – tai yleistä palautetta varsinaisen epäeettisen toiminnan sijaan.

Väisäsen mukaan eniten kanavan kautta on purnattu Poliisihallituksen päätöstä Smartum-edun lakkauttamisesta ja siihen liittyvästä viikkoliikunnan järjestämisestä.

Moni on antanut palautetta myös työnantajakäytännöistä liittyen muun muassa ylitöihin, lomiin sekä työvuoroihin.

– Kanavan varsinaisena tarkoituksena ei ole olla yleinen palautekanava, mutta toki nämäkin kaikki käsitellään, Väisänen sanoo.

Ilmiantokanavan ilmoitustahti on rauhoittunut keväästä. Väisäsen mukaan uusia ilmoituksia tehtiin huhti–elokuussa enää keskimäärin 3–4 kuukaudessa.

 

Osa poliiseista puhuu ”vasikointikanavasta”, mikä kertoo kokeilun vastustuksesta. Kriittisyys kanavaa kohtaan näkyy myös aiheettomina ilmoituksina, joiden määrää Väisänen pitää jonkin verran odotettua suurempana.

– Selvästi aiheettomat ilmoitukset – kuten ketsuppipullon häviämiset jääkaapista tai epäsiistit WC-tilat – on tehty joko huumoritarkoituksessa tai sitten niillä on haluttu osoittaa, että kanavaa pidetään tarpeettomana. Nämä palautteet ovat sinänsä harmittomia, mutteivät anna kirjoittajastaan mairittelevaa kuvaa. Käsityksemme mukaan tällaisia ilmoituksia on tehtaillut lähinnä pieni joukko yksittäisiä virkamiehiä, Väisänen sanoo.

Väisäsen mukaan purnaamisen kohteeksi ovat joutuneet lähinnä esimiehet.

Esimerkkinä hän kertoo ilmoituksesta, jonka mukaan eräs päällystöön kuuluva parkkeeraa autonsa huonosti.

– Pomojen arvostelu ei ole sinänsä yllättävää millään työpaikalla, myöskään poliisissa.

Poliisihallitus päättää ilmiantokanavakokeilun jatkosta syksyn aikana.

 

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne ei näe estettä ilmiantokanavan käyttöönotolle koko poliisissa, jos kokeilu osoittautuu tehokkaaksi.

– Liitolla ei lähtökohtaisesti ole mitään eettistä kanavaa vastaan. Viestimme on kuitenkin se, että eettisen kanavan sijaan itse organisaatiokulttuuriin tulisi puuttua ja pyrkiä muuttamaan sitä. Kyllä poliisin pitäisi voida nostaa esiin organisaatiossaan ilmeneviä epäkohtia ilman, että ilmoitus täytyy tehdä anonyymin järjestelmän kautta, Rinne sanoo.

 

Rinteellä on ehtoja kokeilun laajentamiselle.

– Ilmiantojärjestelmä pitää käsitellä poliisilaitoksen yt-elimessä, jolloin järjestelmän ohella sen käyttötarkoitus kerrotaan henkilöstölle. Järjestelmän käytöstä tulee myös laatia asianmukainen ohjeistus ja koulutus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .