Poliitikot tukkanuottasilla siitä, saako koulun joulujuhlaa viettää kirkossa – Bella Forsgrén: "Jotain rotia väärinymmärtämiseen!"

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo, että kuulisi mielellään perustelut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuoreelle linjaukselle koulun joulujuhlasta.

Essayah sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa, että haluaa apulaisoikeusasiamiehen kertomaan perusteluita ratkaisulle eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän ensi viikon kokoukseen. Essayah toimii ryhmän puheenjohtajana.

Tiistaisessa ratkaisussa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen katsoi, että koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa on oppilaiden yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden näkökulmasta ongelmallista.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kouvolalainen koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena.

Ratkaisun mukaan kirkossa pidettyä koulun joulujuhlaa oli pidettävä uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Joulujuhlassa laulettiin virsiä, esitettiin jouluevankeliumi ja kuunneltiin seurakunnan papin pitämä puhe.

Essayahia huolestuttaa, että linjauksen vuoksi koulun kirkkotapahtumiin eivät voisi jatkossa osallistua nekään lapset, jotka haluaisivat osallistua.

–  Tämä on mielestäni yksi osoitus siitä, että Suomessa positiivista uskonnonvapautta ollaan kaventamassa, Essayah sanoi.

Poliitikot vetoavat perustuslakivaliokunnan aiempaan kannanottoon

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta uutisoi perjantaina Maaseudun Tulevaisuus. Sen jälkeen useat kansanedustajat ovat jo ehtineet kommentoida apulaisoikeusasiamiehen linjausta.

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni tviittaa toivovansa, että koululaiset saavat käydä joulukirkossa jatkossakin.

–  Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat juhlat on voitava pitää tulevaisuudessakin, Kulmuni kirjoittaa.

Kokoomuksen Wille Rydman ja Heikki Vestman ovat huolissaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta. He viittaavat eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön vuodelta 2014.

Tuolloin perustuslakivaliokunta linjasi yksimielisesti, ettei se "pidä uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista".

Rydman ja Vestman sanovat, ettei uskonnon- ja omantunnonvapauden tarkoitus ole estää ihmisiä harjoittamasta uskontoaan, kuten kieltää koulun joulukirkkoa.

–  Moni miettii, saako 2020-luvun Suomessa olla enää kristittykään. Kyllä saa. Ja joulua saa juhlia jouluna, Vestman sanoo tiedotteessa.

Keskustan Markus Lohi kummasteli jo perjantaina apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua. Hänen mukaansa koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista.

– Näyttää siltä, että apulaisoikeusasiamies on jättänyt huomioimatta perustuslakivaliokunnan kannan, Lohi sanoi tiedotteessa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen (kd.) sanoo, että oikeusasiamies ei voi kävellä perustuslakivaliokunnan yli. Hänen mukaansa vuonna 2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain tarkoitus ei ollut rajoittaa koulujen mahdollisuutta järjestää kristillisen kulttuuriperinnön mukaisia joulu- tai kevätjuhlia kaikille oppilaille.

– Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antamassa lausunnossa vahvistettiin, etteivät juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset tai muut vastaavat uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet ole uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisia, Räsänen kirjoittaa tiedotteessaan.

Vihreiden Bella Forsgrén puolestaan tviittaa, ettei kukaan ole kieltämässä joulukirkkoa.

–  Kyse on siitä, että koulun joulujuhla/päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. Nyt jotain rotia tähän tahalleen väärinymmärtämiseen! Forsgrén kirjoittaa.

Rydman, Vestman, Lohi ja Forsgrén ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniä.

"Keskustan johto pöyristyy nykymaailmasta"

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) taas näkee, että päätöksessä ei sinällään ole mitään uutta.

–  Ainakin Helsingissä jo lapsuuteni 1980-luvulla oli selviö, ettei uskonnottomien tarvinnut osallistua joulukirkkoon. Lähestymme 2020-lukua, ja keskustan koko johto näyttää pöyristyvän nykymaailmasta. Mille vuosikymmenelle tai -sadalle keskusta on palauttamassa Suomea? Arhinmäki kirjoittaa.

Perhevapaalla oleva tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) taas puolustaa juhlan kulttuurista merkitystä. Saarikko sanoo, että hänen on "aika lailla mahdoton ymmärtää, miksi koulun joulujuhlaa ei voisi viettää kirkossa".

– Apulaisoikeusasiamiehen päätös ikään kuin unohtaa joulunviettoon liittyvän tapakulttuurin, tradition ja sitä kautta koulun tehtävän välittää myös kulttuurista perintöä. Riippumatta täysin siitä, uskooko joulun sanomaan kristillisessä merkityksessä, hän kirjoittaa.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä taas on ottanut kantaa räväkällä tyylillä. Myös hän katsoo, että kyse on kulttuuriperinnöstä.

–  Olen huolissani Suomessakin nousevasta ”militantista ateismista”, joka haluaa häivyttää kaiken kaukaisestikin uskontoon viittaavan yhteiskunnasta. Tämä on suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamista.

- - - - -

Juttua korjattu kello 14.30: Essayah puhui linjauksesta, joka koskee joulujuhlaa, ei -kirkkoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Joulujuhlapäätös sai poliitikot vauhtiin

MT: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan koulu ei saa järjestää joulujuhlaa kirkossa