Presidentin turvallisuuspoliittinen linja herätti erilaisia tulkintoja tutkijoissa

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen ulko- ja turvallisuuspoliittinen osuus herätti tutkijoissa erilaisia tulkintoja.

Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin mielestä Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ei puheessa painotettu siinä määrin kuin aiemmin.

Meinanderin mielestä presidentti ei pyrkinyt kieltämään tai vähättelemään Nato-yhteistyötä, vaan päinvastoin totesi sen etenevän hyvin.

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tulkitsi, että presidentti ankkuroi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan hyvin vahvasti yhteistyöhön Ruotsin kanssa, eikä viestittänyt minkäänlaisesta tarpeesta pyrkiä Naton jäseneksi.

"Maassa maan tavalla"

Suomen pitää turvata voimavaransa suurimmassa hädässä olevien auttamiseen, sanoo presidentti Sauli Niinistö.

Puheessaan Niinistö totesi, että Suomen kyky kantaa huolta maahan tulevista pakolaisista on rajallinen ja että apua riittää vain vainon vuoksi tuleville.

Presidentti painotti, että polttopulloiskut turvapaikanhakijoiden asuinpaikkoihin, samoin kuin heihin kohdistuva vihan lietsonta ja vaino ovat raskaita rikoksia.

Hänen mukaansa pakolaisten motiivit, kuten hädästä pakeneminen ja paremman etsintä, ovat luonnollisia ja inhimillisiä. Kaikki eivät kuitenkaan tule hänen mukaansa hyvin aikein, vaan joillain on terrorismitaustaa.

- Muutaman harvan taustat ja teot luovat aiheetonta epäluuloa kaikkia maahantulijoita kohtaan, presidentti muistutti.

Viranomaisten tulee kertoa avoimesti teoista ja niiden seurauksista, oli pahantekijä kantasuomalainen tai maahantulija, Niinistö peräänkuulutti.

Maassa tulee elää maan tavalla, presidentti sanoi.

- Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.

Niinistö nosti puheessaan esiin myös kiristyneen kansainvälisen tunnelman sekä yhteiskunnallisen eheyden merkityksen kotimaassa.

Syyrian kriisin ratkaisu on presidentin mukaan maailmanpolitiikan avainasemassa. Jos yhteisiä ratkaisuja syntyisi Syyriassa, syntyisi hänen mukaansa mahdollisuus jännitteiden purkautumiseen muuallakin.

Niinistö korosti viime vuoden tapaan hyvien suhteiden merkitystä lähialueilla. Suomen tulisi hänen mukaansa edistää ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään Ruotsin kanssa.

" Saavuttamattomia etuja"

Talouden suhteen presidentti toivoi, että suomalaiset muistaisivat turvata tulevaisuutta ahnehtimisen sijasta. Vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä edeltäneitä palkkaratkaisuja Niinistö kuvasi "saavuttamattomiksi eduiksi". Tuleviksi vuosiksi odotettu hyvä jaettiin tuolloin hänen mukaansa etukäteen, mutta hyvää ei koskaan kuulunut.

Presidentti nosti esiin arvion, että tuon "saavuttamattoman edun" merkitys julkisen talouden vajeesta sekä Suomen hintakilpailukyvystä ovat useita prosenttiyksiköitä.

Niinistö sanoi, että etuuksista tinkiminen ei ole helppoa ja painotti, että Suomen hintakilpailukyvyn parantamisen tulisi johtaa työpaikkojen turvaamiseen. Hän kannusti työmarkkinaosapuolia löytämään sovinnon.

- Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata.

Tutuksi tekemällään tavalla presidentti päätti puheensa toivottamalla hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.