Professori: Vienti kärsii, kun Suomessa Kiina nähdään 80-luvun stereotyyppien kautta

Kiina on kasvamassa maailman suurimmaksi taloudeksi, ja Suomikin on pyrkinyt hyötymään Itä-Aasian kasvavista vientimarkkinoista.

Suomalaiset kuitenkin törmäilevät Kiinan markkinoille sokkona, Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen suomii.

–?Suomalaisten yliopistojen Kiina-opetus on täysin retuperällä.?Osaaminen on kansallisen edun ja kokonaisuuden kannalta äärimmäisen ohutta, Nojonen sanoo.

Nojosen mukaan Suomessa tarvittaisiin mahdollisuus suorittaa poikkitieteellinen Kiinaa käsittelevä opintokokonaisuus. Nyt mahdollisuutta ei ole.

– Ei ole virkoja, eikä tutkimusohjelmia. Puhutaan tarpeesta, mutta resursseja ei anneta.?Suomessa tarvittavan kapasiteetin kasvattaminen ei tapahdu hetkessä. Vaatii 10–15 vuoden työn, että satsaus alkaa kantaa hedelmää.

Kiinaan lähtee suomalaisia vaihto-opiskelijoita, mutta opintomahdollisuuksien vähäisyydestä johtuen opiskelijoiden kriittiset valmiudet ovat vähäiset, Nojonen arvostelee.

Tiedon puutteesta maksetaan konkreettista hintaa. Tieto Kiinasta ja sen sisäisestä  dynamiikasta lisäisi menestymisen mahdollisuuksia ja kykyä ennustaa, millaiseen toimintaympäristöön suomalaiset Kiinassa menevät.

Suomalaisten käsityksen Kiinasta perustuvat "1980-luvulta periytyviin stereotyyppeihin", Nojonen sanoo. Mielikuvissa Kiina on rautaisesti keskushallinnon johtama, suunnitelmatalouteen perustuvat yhteiskunta. Kiinalaiset puolestaan yhdenmukaisia konfutselaisia.

Kuvat ovat vääriä, Nojonen sanoo. Esimerkiksi Kiinan alueiden väliset erot ovat merkittäviä. Vierekkäisissä maakunnissa voidaan harjoittaa täysin erilaista elinkeino- ja talouspolitiikkaa, eikä keskushallinnon rautaista suunnitelmataloutta ole olemassakaan.

–?Tällaisten käsitysten varassa suomalaiset tukevat yritysten vientiä aivan sokkona, ilman mitään käsitystä siitä, millaiseen toimintaympäristöön oikeasti mennään. Sitten ihmetellään, mikä on, kun asiat eivät etene, eikä ympäristö ole sellainen kuin keskuskomitea ja lakikirja määrää, Nojonen karrikoi.

Lue lisää perjantain Keskisuomalaisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.