Professori ehdottaa väestönsuojia kulttuuri- ja harrastetiloiksi

Väestönsuojat pitäisi ottaa kulttuuri- ja taideharrastekäyttöön, esittää kaupunkitutkimuksen professori Timo Kopomaa. Kopomaan mukaan tilat voisivat olla paikka esimerkiksi kirjoittamiselle tai hiljentymiselle.

Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella professorina toimiva Kopomaa kirjoittaa asiasta Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisemassa Väestönsuojat lähiössä -raportissa.

Etenkin kerrostalojen asukkaat suhteellisen uusilla asuinalueilla voisivat mieltää yhteiset tilat osaksi asuinneliöitään. Nykyisin väestönsuojat ovat usein varastokäytössä.

- Lähiöiden kilpailukyvyn parantamisen kannalta on tärkeää, että alueet koetaan viihtyisiksi ja turvallisiksi, myös kuvitteellisissa poikkeusoloissa, Kopomaa kirjoittaa.

Kopomaan mukaan suhtautuminen väestönsuojiin on ollut pitkälti passiivista ja keskustelematonta.

- Kekseliäisyydellä ja jatkosuunnittelulla väestönsuojat olisi mahdollista tulkita eräänlaiseksi lähiön loftiksi: viimeistelemättömäksi, mutta joustavasti käyttöön otettavaksi asumisen yhteiseksi laajentumatilaksi.

Yhteiskeittiö, kierrätystori, nikkarointihuone

Vaikka väestönsuojat ovatkin usein pieniä, matalia ja kolkkoja, mahdollisia käyttötarkoituksia niille olisi lukuisia. Kerhohuone, pelitila, yhteiskeittiö, kierrätystori, soittotila, opiskeluhuone, nikkarointihuone, miksei pyykkäystilakin, Kopomaa luettelee.

Professorin mukaan tilan viihtyisyydellä olisi vaikutusta myös ihmisten turvallisuuden tunteeseen.

- Kyllähän se rauhoittaisi ihmisiä mahdollisen kriisitilanteen aikana, jos väestönsuoja olisi viihtyisä ja kodinomainen, hän kommentoi STT:lle.

Kopomaa ei usko, että tilan muokkaaminen harrastekäyttöön aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kulut pysyisivät tolkullisina. Pienimmillään investointi olisi pingispöydän kantaminen väestönsuojaan.

- Ja voisi väestönsuojan muokkaamisesta saada tuottoakin, jos tiloja esimerkiksi vuokraisi.