Professorit: Oikeus voi joutua arvioimaan Aarnio-jutun hasismäärät uusiksi

Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huume- ja virkarikosjutussa puolustus on kyseenalaistanut keskusrikospoliisin tutkintatoimia ja oikeuden aiempaa tulkintaa salakuljetetun hasiksen määrästä. Professorit arvioivat puolustuksen kolmea väitettä ennen kevään kuulemisia Helsingin hovioikeudessa.

Syyttäjän mukaan rikolliset ovat junailleet maahan useina eri lähetyksinä noin 800 kilon hasikset tynnyreissä. Kuitenkin poliisi on takavarikoinut vain yhden tynnyrin 140 kilon hasikset, minkä lisäksi kahden tynnyrin sisällöstä on kiistelty näköhavainto. Määrä putoaisi, jos oikeus edellyttäisi asian näyttämiseksi takavarikkoa, edes jonkinlaista näköhavaintoa tai kertomusta jokaisen tynnyrin sisällöstä. Voiko esimerkiksi rahtikirjojen kuittausten ja lähetettyjen tynnyrien kokonaismäärän perusteella laskettu hasiksen kokonaismäärä yhä muuttua?

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta: – Oikeus joutuu tutkimaan kysymyksen uudelleen. Näyttökynnyksen pitäisi olla huumejutuissa sama kuin muissakin, eli ettei jää varteenotettavaa epäilyä. Aika vähäinen näyttö on huumejutuissa tulkittu perinteisesti tällaiseksi. Viimeaikaisissa korkeimman oikeuden ratkaisuissa näyttökynnys näyttää hivenen nousseen. Tänä vuonna tuli ratkaisu, jossa syyte hylättiin tilanteessa, jossa henkilön osoitteeseen oli tulossa postitse ulkomailta kymmenen grammaa amfetamiinia. Oikeus katsoi, että langettavaan tuomioon ei riitä pelkästään, että jonkun nimellä on tulossa lähetys.

Prosessioikeuden professori Johanna Niemi Turun yliopistosta: – Tuomioistuin joutuu käymään läpi sekä jokaisen yksityiskohdan että kokonaisuuden ja harkitsemaan, riittääkö se näyttämään rikoksen toteen. Mielestäni tapauksen piirteet eivät kuulosta raflaavasti huolestuttavilta tai siltä, etteikö niiden perusteella voisi päätyä kumpaankin ratkaisuun.

Hollannin poliisi sai jutussa takavarikkoon 140 hasiskilon tynnyrin. Yhteistoiminnassa KRP:n kanssa viranomaiset sopivat valelähetyksestä, jossa hasis korvataan tiilillä ja lähetetään Suomeen. Hollantilaisen huolintaliikkeen pitäjää ohjeistettiin sanomaan, että lähetyksen viivästyminen johtuu joulusta ja hänen käskettiin lähettää tynnyri eteenpäin yhä, kun hollantilainen lähettäjä halusi palauttaa sen itselleen. Syyllistyikö poliisi rikosprovokaatioon tai siviilin käyttämiseen peitetoiminnassa?

Tolvanen: – Jos katsotaan lakia ja esitöitä, tuollaista esimerkkiä ei löydy. En sano, että se olisi suoraan lainvastaista, mutta peitetoiminnasta ei tuollainen ensimmäisenä tule mieleen. Yleensä poliisi itse tekee jotain, harhauttaa tai käyttää vääriä tietoja. Jos poliisi käyttää ulkopuolista harhauttamisessa, siinä mennään mielestäni harmaalle alueelle.

Niemi: – En löydä rikosprovokaatiota. Tynnyrissähän ei ollut huumeita. Kyllä tiiliä saa lähettää.

Aarnion rikoskumppanina tuomitun Malmin naisen eli Mari Romanon kuulustelija on saanut virkarikostuomion, koska muun muassa vei Romanon kuulusteluun Irish coffee -drinkkien jälkeen, osti skootterin ja antoi rahaa. Niin ikään Aarnion rikoskumppanina tuomittu Keijo Vilhunen on kertonut, että KRP olisi käynyt Aarniota koskevasta lausunnosta kauppaa hänen vapaudellaan. Kuinka oikeus on suhtautunut vastaaviin väitteisiin?

Tolvanen: – Yleensä näille ei ole annettu paljon arvoa. On todettu, että väitteet eivät ole uskottavia. Mutta kun tässä on jo ollut näitä uskomattomia piirteitä, niin miten se vaikuttaa? Että tarjotaan alkoholia ja ostetaan skoottereita. Tekeekö se myös Vilhusen väitteen uskottavammaksi? Se on mahdollista.

Niemi: – Tuomioistuin ei ole yleensä pitänyt näitä väitteitä kovin uskottavina.