Punareunainen kääpä ihmetytti Jämsässä – kantokäävän tunnistaa hajusta

Tutkijan mukaan lahottajasienten tärkeä pilkkomistyö muistuttaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaa.

Keskisuomalaisen lukijan Jämsän Kuorevedellä bongaama punareunainen kääpä osoittautui kantokääväksi, joka on yksi Suomen yleisimmistä kääpälajeista.

– Niitä löytyy Suomen jokaiselta metsähehtaarilta, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijatohtori Panu Halme kertoo.

Punaisen reunansa kääpä on saanut kasvaessaan aikojen saatossa.

– Monivuotiset käävät voivat elää puun kyljessä viisitoistakin vuotta, jolloin niiden ulkonäkökin muuttuu.

Kantokäävän parhaana tuntomerkkinä Halme pitää permanenttiainetta muistuttavaa hajua.

– Haju tulee esille murtamalla pienen palan käävän reunasta.

Yleisyydestään huolimatta kääpien ja lahottajasienten työ kasviaineksen hajottajana on merkittävä osa luonnon kiertokulkua. Kääpien tekemän lahottajatyön ansiosta kuolleesta kasviaineksesta ei enää muodostu maaperään fossiilisia polttoaineita.

– Ilman niitä maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, koska kaikki kuollut kasviaines jäisi maanpinnalle valtaviksi kerrostumiksi.

Kääpien lahotustyö perustuu pilkkomistyöhön, jota Halme vertaa suolistobakteerien toimintaan.

– Selluloosa on hyvin samankaltainen kuin vaikkapa vehnästä saatava tärkkelys, selluloosaa on vain vaikeampaa pilkkoa.

Käävät tuottavat selluloosaa ja ligniiniä pilkkoessaan ruoansulatusjärjestelmän kaltaisesti entsyymejä, joita ne käyttävät ravinnokseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .